tiistai 26. marraskuuta 2013

Varengoorden? Gut!

Lähtöpaikka: Mission beach
Kohde: Airlie beach
Matkan kesto: 9h

Airlie beach on tosi nätti rantakaupunki, jos vertaa MB niin täält löytyy huomattavasti enemmän turismii ja ihmisii ylipäätään. Tutustuttiin meijän uusiin huonekavereihin, ja tanskalaiset pojat, Teis ja Jonatan, osottautu ihan mahtaviks tyypeiks! :) Niiden kahen kaa ollaan nyt hengailtu monta päivää putkeen - meijän huumorintajut kohtaa ihan täydellisesti. Btw jos joku ihmettelee otsikkoo, niin se on tanskaa (aivan varmasti oikein kirjotettu..) ja tarkottaa mitä kuuluu! Kaikkee tärkeetä sitä oppii täs matkan varrella ;)

Airlie beach lagoon

Tääl on ollu nyt tosi huono sää (yläpuolel oleva kuva otettu ainoona aurinkoisena päivänä...). Sadekausi on alkamaisillaan ellei alkanu jo, ja sen kyllä huomaa. Onneks etelämmäks mentäes myös ilmasto vaihtuu, eikä sadekausi enää vaikuta siel :)

Perjantai-iltana ei jaksettu mennä ulos, ni pelattiin vaa korttipelei danskepoikien ja saksalaisen pariskunnan kaa, jotka asuu myös meijän huoneessa :) Opetettiin toisillemme eri korttipelei, ja todellisina, patrioottisina suomalaisina koettiin meijän velvollisuudeks opettaa näit tyyppei pelaa aitoo, oikeeta ristiseiskaa. Ja nehän pelas

Seuraavana iltana pelattiin taas korteilla, mut vähä eri merkeis; täl kertaa aiheena juomapeli, jossa Emilia oli selkee häviäjä. Siitä jatkettiin sit koko huone28 porukal ulos. Käytiin 3 eri klubis, mut loppujen lopuks mikään niist ei oikeen napannu. Väsymys vei voiton ja oltiinki koko huone sikees unes jo kello 01... tuleepa vanha olo tälläsii tunnustuksii kirjoittaes :D

Saksalaiset Jana ja Christian, meikä, Jonatan, Emppu & Teis

Meikä pulikoimas

Eniveis, eilen oli Teisin ja Jonatanin vika päivä täällä, ja tehtiin yhes kaikkee kivaa. Aamul mentiin lagoonille ottaa aurinkoo (nyt kun se kerranki paisto), ja nälän yllättäes käytiin subis lounaal. Päätettiin et kokataan yhes meijän viimeinen, yhteinen ehtoollinen, joten suunnattiin ruokaostoksille. Jonatanin kärsivällisyys oli aikamoisel koetuksel ku meikä käveli kauppaa ympäri varmaa kolmatta kertaa (ymmärrättehän, jonkun pitää vertailla hintoja ja ettii tarjouksia..). Loppu hyvin kaikki hyvin, päästiin kaupast ulos ja mentiin hostellille kattomaan leffa the Internship. Lefen jälkee alettiin ruoanlaittohommiin - menúlla oli tällä kertaa tortillat, jos niitä tortilloiks voi ees kutsua. Valittiin kaupast nimittäin jotain ihan surkeit lettui, jotka hajos käsiin ensihipasulla. Haarukoiden ja veitsien voimin saatiin kuitenki masut täyteen, ja hyvältä maistu! :)

Teis & Jonatan tortillojen kimpus

Ruoan jälkeen lähettiin pikku kävelylenkille ympäri Airlie beachia ja törmättii matkal mm. tälläseen söpöläiseen...

Btw toi kaveri on myrkyllinen

Tanskalaisten lähdön aika koitti, saatettiin pojat bussille ja hyvästeltiin ne. Tylsää, et reppureissates tutustuu ihan sairaan ihaniin ihmisiin, ja sit niist pitää luopuu!! Buu. Eniveis, hätä ei ole tämännäköinen, kyl me vielä tavataan ;)

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Let the East Coast begin

Nyt se on virallista - East coastin valloitus on alkanut!! Bussilla siis matkataan pohjoisesta Cairnsista Sydneyyn uudeks vuodeks, ja stoppaillaan eri paikois siinä matkan varrella aikalail fiiliksen mukaan :)

Alkamispäivämäärä: 19.11.2013
Lähtöpaikka: Cairns
Ensimmäinen kohde: Mission beach
Matkan kesto: 1,5h

Mission beach

Mission beach: Day 1 - Skydive
Jep, 14,000ft eli ~4km korkeudelta hyppy lentokoneesta alas, tuntematon mies (jolle uskoit elämäsi) kiinnitettynä selkään. 60 sekunnin mittanen vapaapudotus oli ihan sairaan mageeta, mut myönnettäköön et vähän hullun touhuu. Laskuvarjon avaamisen jälkeen pysty vähän enemmän rentoutuu ja nauttii kauniista maisemista alhaalla :) Jos nyt lähtee vertailemaan skydive vs benji, ni voin sanoo et benji oli 10x pelottavampi kokemus!

Happyhappyy :)


Skydiven jälkeen vietettiin loppupäivä rentoutuen meijän hostellin riippumatossa. Emilia veti päikkärit ja mä luin kirjaa :)


Mission beach: Day 2
Herättiin, syötiin puuroo aamupalaks ja otettiin hostellin fillarit alle ja lähettii rullailee ympäri Mission beachia. MB on kyl tosi kaunis paikka, jossa koskematon sademetsä kohtaa hiekkarannan :) Pysähdyttiin laiturille ihailemaan maisemii ja seurattiin ku ammattikalastajat kalastaa. Nähtiin myös 4 kilpikonnaa, jotka tuli ihan meijän lähelle! Niiin siisti eläin :)


Chilli jäbä

Siitä jatkettiin sit matkaa kohti MB keskustaa. Tää on tosi pieni paikka, mut ihan loistava jos haluu pienen irtioton kaupunkielämäst. Pystyy rentoutuu ihan totaalisesti :) Ite vietettiin MB:llä 2 yötä, mikä oli ihan tarpeeks.

Mun menopeli


Watchout for emus ;)
Pyöräiltiin yhelle sademetsä-luontopolulle, jota pitkin lähettiin kävelee. Noin 10min kävelyn jälkeen vastaan tuli tällänen, ja päätettiin et ollaan nähty nyt tarpeeks - ja käännyttiin takas pyörille.

Kädenpaksunen käärme.. einiinjees 
Loppupäivä meni taas hostellin riippumatossa torkkuen. Voin muuten täysin rinnoin suositella hostelliks Jackaroo hostellia, mikäli joku on MBlle suuntaamassa! Paras hostelli mis ollaan tähän asti oltu, ja voitte uskoo et ollaan ehitty täs 2kk aikana näkee aiika monta eri hostellii. Mut täs on kyl rahoille vastinetta :)



Seuraavana aamuna jatkettiin taas uuteen kohteeseen ;)

Mission beachin ranta

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Viikko 45

Tärkeimmät uutiset ensin: mun identiteettikriisi on vihdoinkin ohi - uus passi on saapunut!! Haaallelujah

Viimesimmäst blogitekstist on hurahtanu nyt vähän aikaa, ni en ees muista mitä kaikkee oon tehny. Eniveis, farmielämä noudatti aika lail samaa kaavaa päiväst toiseen. Ainoo muutos oli se, et lopetin työt kahvilas ja siirryin virallisesti pellolle kitkemään rikkaruohoi, jeii!! Täs vähä esimerkkii peruspäivän sisällöst;

5.45 herätys
6.00 aamukahvi
6.15 pellolle kitkemään*
8.00 kahvitauko
8.30 takas pellolle*
10.30 työt loppuu
21.30 nukkumaan

Selvitys *-merkinnälle:
Pidä omataukoja kun kukaan ei näe

Töiden jälkeen perusaktiviteetit ennen nukkumaanmenoo: lukeminen/ netissä surffailu/ palapelien kokoominen/ leffa/ ruoanlaitto/ safkaaminen/ hengailu. Kuulostaaks mielenkiintoselt?

Mariella ja Marina treenaamas poylla
Pomo Nat vei tos yks päivä mut ja Mariellan lentämään sen minikoneel. Looks safe, huh? ;)

Mariella & Nat the boss
I believe I can fly
Vapaapäivänä mä, Marina, Chloé ja Derek pummittiin kyyti Cairnsin kaupunkiin, ku haluttiin varmistaa onks farmin ulkopuolel enää elämää vai ei. Oli superrento päivä Marinan kans - käytiin yhes kaupoilla, safkaamas burgerit ja ylipäätään vaan nautittiin arest Lagoonilla. Marina on kyl huipputyyppi, meijän kemiat kohtaa ihan loistavasti!!

Marina :)
Perjantaina hoidettiin meijän 2nd visajuttui. Sääntöhän on se, et toisen vuoden visaa ei oo mahollista saada, ellei oo ensimmäisen visavuoden aikana tehny 88 työpäivää farmitöitä (vapaapäivii ei siis lasketa mukaan). Me saatiin kahvifarmilt nyt 15työpäivää kokoon, eli tän hetkinen tilanne on 15/88 ;) pikkuhiljaa hyvä tulee, eksje?!

Oli vähän haikeeta lähtee kahvifarmilt, ku oli tullu niin läheiseks muiden työkavereiden kaa - oltiinhan me koko ajan yhes. Kuitenkin kaipaus ihmiskunnan pariin oli kova, joten liftattiin farmilt takas kaupunkiin, Cairnsiin. Saatiin kyyti tosi mukavalt pariskunnalt, jotka omistaa basilikafarmin meijän kahvifarmin läheisyydes. Matka taittu siinä mukavasti rupatellessa, ja voin näin ollen todeta, et mun ensimmäinen liftauskokemus oli kaiken kaikkiaan oikein positiivinen. Kouluarvosana: 9+

Juhlistettiin Cairnsiin paluuta krokotiiliburgereil! Nannaa
Täl hetkel couchsurfataan (rahansäästöö) kahen pojan, Jordanin ja Danielin luona. Jore joutu lähtee töihin merille 10 päiväks, ni ei ehitty sen kaa hirveeti hengailee, mut molemmat pojat vaikuttaa kyl tosi mukavilt. Daniel pyys meitä mukaan johonkin paikalliseen pubiin sen ja sen parin kaverin kaa (joista yks aboriginaali) ja mehän mentiin. Paikan pääl kävi ilmi, et pubin keski-ikä oli about sen 55v, joten ei siel kauheesti kyl viihdytty - pari tuntii siel kumminki vierähti. Kuten asiaan kuuluu, ni tälläkään kertaa ei hommat sujunu kotimatkal ihan ongelmitta. Hypättiin taksiin ja kun tää aboriginaali kaveri, Mike, veti liukuovee kii, ni ovi meni rikki ja romahti maahan :D tää on niin tätä...

Dan & Jordanin koti :)
Eniveis, loppu hyvin kaikki hyvin, ja päästiin ku päästiinki sit nukkumaan. Seuraavana aamuna tein kohtalokkaan virheen, ku löysin näiden hyllyst Game of Thrones ekan tuotantokauden. Oon kuullu tost sarjast pelkkää positiivist feedbackkii, ja uteliaisuuksissani pistin sen pyörimään. Arvatkaa vaan mis merkeis koko loppupäivä sit meni...


Oikein arvattu

tiistai 12. marraskuuta 2013

Paradise

Farmin omistaja, hänen korkeutensa Nat Jaques, vei meidät, hänen orjatyöläisensä, viettämään vapaapäivää Great barrier reefeille!! Jei, ja meikä pääs snorklaamaan ekaa kertaa mun elämäs!! Enkä ihan mis tahansa, vaan yhessä maailman 7 ihmeestä, Suuril valliriutoil ;)

Ajettiin eka autol Port Douglasiin, joka on tosi lähel riuttoi. Ensivaikutelma täst kaupungist, WOW! Tosi kaunis pieni kaupunki keskellä tropiikkia söpöine puljuineen ja ravintoloineen :) Sieltä siis lähettiin pomon veneellä kohti saarta. Venematkalla oli mahollisuus tubeiluun, ja tietty meikäki koklas! Koko homma sattu silmiin ihan superisti, ku suolavettä roisku naamaan tauotta. Muuten kyl tosi jännää, sai pelätä henkensä edest et millon rengas kippaa sut mereen ja hai tulee hoitaa sust loput haha.

Chileläiset Camilo & Mariella

Meikä tubes

Vesi oli ihan mielettömän kirkasta, vähä eri meininki ku Suomen järvivesil. Minisaari, joka oli kivenheiton pääs riutoist, oli kuvankaunis! Ihan ku jostain lomamainoksesta. I guess this is what they call Paradise :)

Jättifisu :)

Snorklaus oli ihan sairaan upeeta. Uskomatonta et pinnan alla piilee ihan toinen maailma. Yhessä vaiheessa havahduin siihen et uin keskellä kalaparvee. Näin riuttahaita ja kilpikonnia, värikkäita koralleja ja kaiken kokosia ja värisiä eri kaloja. Ihan sanoinkuvaamaton kokemus!! Oon niiin fiiliksissä!! Harmi ettei ollu vedenalaista kameraa messissä :(

Marina

Snorklauksen jälkeen mä ja mun lemppariranskalainen Marina melottiin kanootilla yhelle toiselle saarelle, joka on muodostunu kuolleesta korallista ja simpukoista. En oo koskan nähny mitään vastaavaa, vauvau :) Kuvia ei oo koska en viittiny ottaa puhelinta kanoottiin mukaan..

Koska lyhyestä virsi kaunis, lopetan tän hehkutuksen nyt. Luonto on kyl ihmeellinen :)



sunnuntai 10. marraskuuta 2013

A dios le pido

Täs kuluneel viikol oon päässy osottamaan mun hulluu (melkeen olematonta) español - kielitaitoo, kun leiriimme on saapunut uusia asukkaita; Mariella & Camillo from Chile! Ne kaks on pistäny vähä puhtii tähän tylsään arkeen tääl.

On ollu myös kivaa vaihteluu ku on päässy nyt pari kertaa pellolle kitkemään rikkaruohoi kahvilatyön sijaan!! Coffeeshop on nimittäin aika hiljanen, varsinki viikolla, joten pääasias mun työnkuvaan kuuluu seisominen ja tärkeelt näyttäminen. Okei kyl välil joutuu tehäkki jotain, mm. tiskata, tyhjentää astianpesukone, leipoo, tarjoilla asiakkaille (jos niitä ilmaantuu) ja tehä kahvei. Kaikki työntekijät haluu mielummin pellolle, mut vaan harvat ja valitut pääsee. Ainii sain mun elämäni ensimmäisen tipin kahvilas; 1 dollari! Jeijj


Tsekattii yks ilta Toy Story 3

Canadalainen Tom nauttimas lefest

Täs yks päivä (koska chileil on auto) ajettiin tylsyyksissämme yhteen meijän lähikylään (ajomatkan kesto: 1h), Dimbulahiin, jossa ei yllättäen ollu yhtään mitään muutaku yks pubi ja pari pient ruokakauppaa. Dimbulahin alueel on kyl paljon eri farmei, ja yritettiin löytää sielt jotain (mitävaan) palkallist työtä.  


Parin tunnin Dimbulah-harhailun jälkeen jouduttiin palaa häntä koipien välis takas kahvifarmille, koska kaikki satokaudet alkaa vast parin viikon pääst. Meil ei oo aikaa venailla parii viikkoo, kosk pitää jatkaa matkaa alaspäin, dooown the East coast. Suunnitelmis ois keretä uudeks vuodeks Sydneyn ilotulituksiin :) 

Eniveis täst kaffefarmist oon nyt saanu enemmän ku tarpeeks. Haluun lähtee täält pois as soon as possible, mutta minne, se jää nähtäväks ;) Toivottavasti kaikki nyt alkais täst pikkuhiljaa luistaa, fingers crossed!!

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

I'll take you to the coffeeshop

Kaukan siviilisaatiost, keskel ei-mitään. Tääl ei oo signaalii ni ei pysty soittaa tai lähettää viestii kellekkään. "Wifi" löytyy, mut se toimii sillon ku sitä itteensä huvittaa. Melkee mahotont ottaa yhteyt ulkomaailmaan. Mitenköhän päästään täält pois? :D

Meijän leirintäalue sijaitsee sademetsän laidal ja aina pimeentullen (pilkkopimee jo kl. 19) tääl on hirvee meteli, ku kaikki eläimet herää. Jos haluu käydä vessas (joka sijaitsee 200m pääs), ni ei muutaku taskulamppu kätee ja jalkaa toisen etee. Matkalla vessaan törmää keskimäärin 3 kertaa erään myrkyllisen sammakkolajin edustajaan. Lämpötila on nätit +35c ja nyt on vast kevät.

Meijän campervan
Outdoors-olkkari
Meijän työkaverit on ihan huippui ja tosi auttavaisii. Ranskalainen tyttö Marina on ihan superhauska ja kanadalaisest Tomistki me digataa - sitä jäbää voi kyl kuunnella monii tuntei putkee kyllästymät. Kiinalaiset Derek ja Chloé on työskennelly jo vuosii eri kahvilois, ja me Emilian kaa halutaan osingoille näiden tietotaidost. Ollaa pistetty kinukit tiukille; ne on joutunu opettaa meit ihan urakal, et miten valmistetaan erilaisii kahvei. Iced coffee, affocato, latte, long black... Sit ku nää (ja 10 muuta) alkaa sujuu ku leikki ni ollaa täysin valmiita lähtemään täält - kaffeopintojen jälkee on nimittäi täysin realistist ajatella et voitas myöhemmin saada kaupungist jotain kahvilatöit ;)

 Meijän pomo on kyl omaa luokkaansa. Farmin omistaja, 62-vuotias granpa Nat, luulee olevansa joku isoki kiho ja pompottelevansa meit tyttöi miten haluu. Se ahdistelee (puoliks vitsillä) Chloéa ja Marenaa; ehdottelee jotain hierontatuokioit ja vaatii et se saa laittaa niille aurinkorasvaa selkää. Tytöt kieltäytyy kohteliaasti kerta toisensa jälkeen mut Nat on sinnikäs jäbä. Must ja Emiliast granpa on onneks ymmärtäny pysyy kaukan - me pistettii se aisoihi heti ensikättelys.

Vissii sanomattaki selvää et tääl ei oo hirveesti tekemist. Täs vähä kuvamatskuu meijän päivien sisällöst:


  Ja pari tuntia myöhemmin...



Eniveis, meijän virkistykseks, tää meidän parastamme -ajatteleva pomo Nat vei koko poppoon täs yks päivä Emerald fallseille uimaan (tai sit vaa halus nähä kaikki alaisensa bikineis? Ken tietää). Mä ja Emilia kieltäydyttiin uimasta, jonka johdost Nat oli meille vihanen koko loppupäivän. Kertoo jo jotain täst ukkelist, vai?

Mut putoukset oli kyl tosi kauniit.


Emerald falls

Avulias farmin omistaja. (perverssi??)

Ystävällinen Thomas heitti Emilian vetee. Btw ei digata siit hepust enää. Se alkaa käydä meijän molempien hermoille pahemman kerran :D

Itse paholainen feat. Emppu
Emilia ja croco-Tom
Tän päivän kohokohta oli se, ku voitin Chloén shakis. Se oppi pelaa vast 2 päivää sit. Kummiski

Ps. Kyl meki vietettii Halloweenii tääl ;)