Gili Trawangan ja Balin viimeiset

Tytöt Melisa, Janika ja Emppu oli käyny Gili Trawangan -saarella, ja suositteli sitä kovasti myös meille. Päätettiin sit Aneten kans tehä viikonloppureissu sinne ja kattoo millanen paikka oikeen on kyseessä ;)

Balilta pääsee Gileille fast boatilla (tai slow botskilla - kestää 10h) parissa tunnissa. Hintaa tolle venematkalle kuljetuksineen (meno-paluu) makso 1,200,000 idr per nuppi, (~80e), mut koska kaikesta tingitään, niin myös tästäkin. Maksettiin loppujen lopuks 425,000 idr/hlö eli vajaa 30e. 

Perillä!!

Oltiin varattu oma bungalow (Aneten vaatimuksesta) koko meijän Gili-reissun ajaks, eli kolmeks yöks.

Vitsit et on outoo olla yht'äkkii rikas, ku Ausseissa eli ihan persaukisen elämää. Söi puuroo ja nuudelii, ja yritti vaa selviytyy päiväst toiseen. Täällä taas syödään ulkona joka päivä, eikä se ees tunnu lompakossa pahalta :)

Meijän honeymoonsviitti. Hotellin työntekijät
kelas varmaan et ollaan lesbopari??

Welcome drinks

Tää Gilihän on siitä erikoinen, ettei koko saarella oo yhtäkään moottoriajoneuvoo. Jos oli liian laiska kävelee tai pyöräilee, niin hevosvaunut on oiva (ja totta puhuen ainut) vaihtoehto. Ihanaa ku pääs ees hetkeks eroon kaikesta liikenteen hälinästä ja pakokaasuista :)

Transport, transport, yes, yes

Ollaan syöty täällä ihan superhyviä ruokia! Tällä saarella on yksi pääkatu, jonka varrelta löytyy kaikki mitä tarvii; on rafloja, kauppoja, baareja...

Ruoka on täällä halvempaa kun Balilla (kyllä, se on mahdollista), mut esimerkiks vaatteet ja vesi on kalliimpia. Rakastuttiin tälläsiin ihaniin loossirafloihin, jossa ei istuttu tuoleilla vaan jalat ristissä! Oujee ja ruoka oli nannaa.

Frendailtiin yhen tarjoilijan kaa - se liitty meijän seuraan ja juteltiin ihan sairaan kauan kaikista Balin kulttuuriin liittyvistä asioist. Saatiin kuulla muunmuas että täällä vaimo pitää ostaa - sellanen maksaa n.10,000,000 idr eli n.700e paikkeilla. Kerrottiin sille, et Suomessa ei tarvii maksaa vaimosta ja se oli ihan järkyttyny. Saatiin selville myös näiden palkkataso; tää kyseinen tarjoilija tienas 700,000 kuussa (eli ~50e). Ei sit lopult kehdattu paljastaa et tienataa saman verran parissa tunnissa...

Ollaan juotu täällä ihan sairaan hyviä tuoremehuja (valikoimaa riittää), ja niistä meijän suosikkimauks on noussu ananas :)

This is life

Joka ilta keskelle pääkatua pistettiin pystyyn night market, josta löyty monia eri ruokakojuja. Melkeen kaikki tääl saarella olevat käy aina iltasin siellä sit syömässä. Ruoan hinta määräyty sen mukaan, kuinka paljon sitä otti. Voin sanoo et nää safkat oli ehkä parhaita, mitä oon täällä koko Baliaikana maistanu. Ja noi spring rolls - aaah!!

Siitä sitte valitsemaan

Ruokajono

Meikäläisen annos, ei oo kyllä hinnalla pilattu
20,000 idr (~1,3e)

Yks ilta ku oltiin syömässä nähtiin kolme poikaa, jotka käveli meijän ravintolan ohi suomea puhuen!! Huudettiin heti niiden perään, ja loppujen lopuks ne liitty meijän seuraan ja istuttiin yhessä iltaa (6 tuntii vierähti..). Kalle, Ville ja Mikael oli kans ollu reissussa nyt jo pidemmän aikaa, Indonesiaa ja Aasiaa kierrellen. Jaettiin yhessä kaikkii matkakertomuksii ja oli tosi siistii kuulla, mitä kaikkee neki on nähny ja tehny :) Yks parhaista jutuista täs matkustamisessa on kyl ehdottomasti ollu uusien ihmisten tapaaminen!
Saatiin myös "vähän" matkavinkkejä seuraavia reissailuja silmällä pitäen ;) Oli oikeen kiva ilta kaikin puolin!

Seuraavana päivänä käytiin meijän resortin aamupalalla - tuoreita hedelmiä jogurtilla ja myslillä! Oiijjoi

Aamupalan jälkeen käytiin vuokraamassa pyörät, ja pyöräiltiin tää koko saari ympäri. Oli tosi nätit maisemat, ja tää merivesi on kyllä ihan kirkasta. Ihanaa :)

Piti pysähdellä ottamaan kuvii..

Pyöräilyn jälkeen käytiin vuokraamassa snorklauskamat ja käytiin tsegii vähän merenalaista elämää. Ehittiin snorklailla ehkä 10 min, kunnes meijän alta ui mustavalkoraidallinen merikäärme!! En oo koskaan nähny et ihminen ui rannalle yhtä nopeesti ku Anette sillon. Hyi saatana, itekin pelästyin ihan sikana. Illalla googlailiin vähä faktoja merikäärmeistä ja kävi ilmi, et vaan yks pisara tän jäbän myrkkyy pystyy tappamaan 3 ihmistä. Ei tarvinu sit enää lukee ton pidemmälle.

Kerättiin simpukoita rannalla, ja
 tällänen kaveri tuli ulos!

Illalla hengattiin taas meijän finskiporukalla viisistään yömyöhään asti. Jossain vaiheessa Kalle kävi pissalla meressä ja huus meitä äkkii kattomaan. Se oli löytäny yöplanktoneita!! Ne oli ihan sairaan pieniä, ja loisti sinisinä rannalla joka kerta ku aalto kosketti niitä. Ei vitsi ne oli siistejä!!

Aamulla koitti taas paluu Balin saarelle, ja arvatkaahan mitä - Mikael liitty meijän matkaseuraan!! Perille päästyämme huomattiin, et meijän kaikkien rinkat oli ihan läpimärkiä merivedestä. Hieno homma. Sellanen venereissu siis :D Loppupäivän ohjelmaan kuulu niinkin jänniä asioita kuin vaatteidenpesu lavuaarissa. Joillekin tavaroille toi koitukin sit viimeiseks matkaks - mun puhelimen ja tabletin laturi, sekä suoristusrauta meni kaikki rikki, ja kirjat lukukelvottomiks. Jes

Meijän huone oli ku pommin jäljiltä ku kaikki tyhjens omat rinkkansa ja laitto kaikki kamat kuivumaan.

           

Ollaan oltu Seminyakissa nyt pari päivää - tää on tosi paljon rennompi ku Kuta. Hyvät shoppailumahollisuudet, eikä kaupustelijatkaan käy hermoille.

Meikä ja Miksun
"Are you fucking kidding me" -ilme

Ollaan otettu täällä ihan iisisti; syöty hyvin, nukuttu hyvin, uitu uima-altaassa, otettu vähän aurinkoo, käyty shoppailemassa ja kasvohoidossa - kyllä, myös Mikael pakotettiin kasvohoitoon kiitos meidän. Myöhemmin se ihmetteli varmaan 2 tuntii "Mun iho ei oo ikinä ollu näin silee!!". Hahaha

Alkupalaks kevätrullii!! 

Huomenna aamulla on aika hyvästellä Mikael ja Bali. Matka nimittäin jatkuu - seuraavaks se ois sit nokka kohti Singaporea, jossa Emilia ja Melisa meitä jo oottelee!! Aijjai, ihanaa päästä taas kohta tyttöjen luokse ♥

Australian viimeiset

Moikkamoii, pitkäst aikaa taas tulin (tällä kertaa ihan itse) päivittelee vähän viime viikon tapahtumia :) 

Lennettiin siis Sydneystä Gold coastille; täst paikast on ehkä kehkeytyny mun Australia-koti. Tykkään tästä alueesta tosi paljon, ja siks pakotin Anetenkin tänne. Gold coast tulee olemaan myös meijän viimeinen stoppi Australiassa, nimittäin täältä me lennetään seuraavaks Balille!! 

Eniveis takasin niihin kuluneen viikon tapahtumiin...

Sydneyn lentokentäl ennen meijän GC-lentoo käytiin kaupas ja kysyttii myyjält apuu sopivan adapterin löytämiseks Balii varten. Löydettiin ku löydettiinki sit "the one", ja Anette sit osti sen ja tokas heti kaupast uloslähtiessä et "Jes, nyt on yks huolenaihe vähemmän!". 

Myöhemmin, just ennen lentoo tutkittiin tota adapterii vähän tarkemmin ja huomattii et hetkinen, aika tutun näkönen töpseli... Luettiin paketin takaosa ni sama adapteri sopii myös Eurooppaan. Toisin sanoen Suomes on ihan täysin samanlainen virtalähde ku Balil. 

Eli yläfemma Anelle vaan loistavan ostoksen johdosta ahaha

"Jes, nyt on yks huolenaihe vähemmän!"

Iloinen turisti perillä Gold coastilla

Yritettiin päästä samaan hotelli-hostelli-kompleksiin (nimeltään Islander, suosittelen kovasti kaikille reppureissaajille, jotka haluu asuu rauhallisessa ja puhtaassa hostellissa) jossa Emilia yöpy, mut tietenkään ei ollu tilaa! Rinkat siis takasin selkään ja leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. 

Käveltiin sit mun yhteen toiseen ex-hostelliin, ja siel löyty onneks tilaa meille. Jouduttiin 20 hlön dormiin, eli ei tosiaan mitää herkkuu :D Kaiken kukkuraks meijän huone oli viel jonkun baarin yläpuolella, joten saatii nauttii bilemusiikist yömyöhään asti. Jes :D

Väsyneet matkustajat

20 bed dorm. Miltäs näyttää? ;)

Plussana se, et nyt Aneki sai kokee vähän tätä partyhostel-elämää. Vartin jälkeen se jo valitteli et on ikävä Anapattii (=meijän edellinen couchsurfing-isäntä). 

Kuitenki, selvittiin yöstä, vaik pari kertaa juopuneet huonekaverit tuliki herättää ja musiikki pauhas. 

Puuroo banskul ja kanelil; joka-aamuinen rituaali

Mentiin rannalle ottaa arskaa, mut koko areotost ei pystyny nauttii ollenkaa. Tuuli ihan helkkaristi ja jo viiden minuutil jälkeen koko korva oli täynnä hiekkaa, puhumattakaan pyyhkeest jota ei ees näkyny 10cm hiekkakerroksen alta. Eniveis Emilia joinas meihin ja istuttiin vaan rannalla ja jutskattiin kuluneen viikon tapahtumist; oli paljon catch-upattavaa ku oltiin oltu viikko eros!

Tää oli myös Empun vika päivä Ausseissa - joten illalla oli syytä ottaa parit. Käytiin pubissa istuskelemassa ja treffattiin meijän vanhoja aussikavereita nimeltään Will & Ned, joihin oltiin tutustuttu silloin joskus kun oltiin vielä Cairnsissa. 

Pojat oli just muuttanu Gold coastille opiskelemaan, ja niiden uus, sairaan mukava kämppis Jack oli kans mukana :)

Pelattiin yks bilismatsi tytöt vs pojat, ja oltiin ihan sairaasti häviöl; meil oli viel neljä palloo pöydäl ja pojil pelkkä kasipallo - tilanne alko näyttää jo toivottomalt. Onneks pojatki oli surkeit pelaa ja onnetar oli meijän puolella; meikäst tuli pelin ratkaisija ja onnistuin vahingos lyömää palloi pusseihin. Ja niin me voitettiin!♡ 

Emppu oppinu juomaan kaljaa.
Aussikuukaudet ei oo siis menny hukkaan!

Seuraavana päivänä mun rakas Emilia lähti Balille, ja me Aneten kaa suunnattiin kohti Pacific fair -ostoskeskusta. Ymmärrättehän, piti shoppailla vähän viime hetken ostoksia...

Mun vanhat lenkkarit ei lähteny farmin jälkeen puhtaaks enää millään, ni piti ostaa uudet korvaajat. Rest in peace, kiitos yhteisistä vuosista <3 (mitenniin mul on tunneside mun kamoihin..)

"I got money"

Anetel karkas homma ihan käsistä; lopult tää nainen ei enää ees sovittanu vaatteit vaa käveli ihan pokkana suoraa tietä kassalle ahaha

Klassinen "ostinksmä oikeesti näin paljon?!" -ilme

Vikana aussipäivänä mentiin Currumbin wildlife sanctuaryyn, koska Anen oli pakko saada koalakuva. Ymmärrän täysin.

Yllättävän notkee otus ;)

Tää wildlife sanctuary oli must tosi kiva paikka, tosi lepposa eikä oo läheskään niin paljoo turisteja ku Australian zoossa. Lippu oli myös paljon halvempi, ja täälläkin saa otettua sen kuuluisan halikuvan koalan kaa :) 

Sain hyvästellä viimestä kertaa Australian kuuluisat asukit - kengurut.

Meikä ruokkimas ihanaa söpöö
1-vuotiast vauvakenguu <3 

Perheportretti (ja random kuvanpilaaja-tyttö taustalla..)

Illalla hengattiin taas kerran meijän suomalaisen hostellikaverin, Pietun kaa. Tutustuttiin sen kaa vahingossa (tosi hyvissä merkeissä, not). Here comes the story...

Islander-hostellis kaikil on henkilökohtaset ruoka-astiat ja en enää jaksanu hakee omiani, vaan bongasin jonku kulhon ja lusikan pöydält. Omistajaa ei näkyny joten päätin "ihan nopeesti vaan" lainata niitä. Siinä sit söin naama peruslukemil puuroo, kunnes joku poika (=Pietu) tulee suomeks kysyy "Moro, onks toi mun kulho?". Siinä sit jouduin safkaamaan mun puuron loppuun pöllityst kulhosta, sen omistajan läsnäollessa. Voi sitä häpeän määrää :D 

Loppu hyvin kaikki hyvin, meist tuli frendei ja ollaan nyt sit aina iltasin ennen nukkumaanmenoo hengailtu pari tuntii Pietun kaa. Hyvä jäbä! :)

Tuntuu ihan sairaan oudolta lähtee Ausseista pois, nyt ku on jo täysin tottunu kaikkeen elämänmenoon täällä ja tietää miten homma toimii. Puolet musta haluais vielä jäädä, mut kumminki se toinen puoli ois jo täysin valmis lähtee. Koti-ikäväki alkaa jo vähän painaa, mut jollain taval Australiastaki on tullu mun toinen koti. En tiiä, sekavat on fiilikset. 

Tuntuu et oon kasvanu täällä ihan älyttömästi ihmisenä. Oon oppinu ottaa vastuun omista teoistani, itsenäistyny ihan huimasti ja osaan nykyään hoitaa mun omat asiani. En usko et oisin aikuistunu pienintäkään osaa siitä mitä nyt oon, jos oisin vaan päättäny viettää mun välivuoden Suomessa.

Kuitenkin, ei tää oo ollu mitään ruusuilla tanssimista. Vaikeuksilta ei olla vältytty (hyvänä esimerkkinä lompakon & passin ryöstö) mut kaikest ollaan kuitenki selvitty tavalla tai toisella. Kokemukset kasvattaa ja kaikesta oppii. 

Erityismaininta viel Empulle - en ois voinu pyytää parempaa Aussi-matkakaverii ku sinä! Nyt ainakin tiiän, et ollaan friends for life (hähää). Oot ihana♡ 

Mun aika Australiassa on tältä osin nyt sitten ohi. Uskomatonta, miten nopeesti aika kuluu - viis kuukautta on menny ihan hujauksessa! Oon tavannu paljon upeita ihmisiä ympäri maailmaa, ja tunnen itteni ihan super onnekkaaks et mul oli mahdollisuus lähtee tänne, ja että mä tartuin siihen.

Eniveis, jatkan blogin kirjottelua, vaikka nyt tää nimi saattaa olla vähän harhaanjohtava, kun en enää Ausseissa oo. Lähen kiertelee ympäri Indonesiaa ja Aasiaa, ensimmäisenä kohteena Bali, jossa Melisa, Janika ja Emilia jo oottaa! Kohta on taas poppoo koolla <3

Elämää Aneten silmin

Heiooo! Täällä kirjottelee Julian kaveri Anette. Julia ei tänään tuntenut itseään kovin inspiroituneeks, minkä seurauksena koneen ääreen istuin minä. Tehtävänäni kirjoittaa meijän kuluneesta viikosta. 

Okei. Mulla lähti lennot Suomesta maanantaina 27.1.  iltapäivällä, ja edessä oli 30h matkustamista. Olin tosi jännittynyt, en oo oikee ikinä pitäny lentämisestä, pienet penkit ja turbulenssi, eli yhtäkuin paha olo. Pääsin kun pääsinkin Sydneyn kentälle 29.1., vajaa viikko sitten. Julia oli saanu meille couchsurfing paikan Sydneystä, 10min bussimatkan päästä citystä. Meijän surffausisäntä thaimaalainen Anapatt oli laittanu Julialle facebookissa ohjeet, miten löydetään sen kämpille. Sanomattakin selvää, et eksyttiin. Keskipäivän paahtees oli kiva kulkee pitkis kuteis, rinkka seläs ilman vettä varmaa viis kilsaa. Ihme ja kumma, mua ei vielä väsyttäny vaikka olin valvonu varmaa kaks vuorokautta. Päästiin perille, ja meitä odotti positiivinen yllätys - saatiin nimittäin oma huone, oma sänky ja oma vessa! Tilava ja suht uus kämppä, tosi jeba. 

Eka aamu

En oo ikinä lentäny niin pitkiä matkoja kuin nyt tänne tultaessa, ja en oo oikeestaan ees ajatellu kuinka kauheeta jet lag voi ollakkaan. Päästiin nukkuu, mut koska olin jo valvonu kolmatta vuorokautta, ei uni meinannu tullakkaa. Nukuin ehkä 4h ekana yönä. Olo oli ihan hirvee. En oo ikinä ollu näin kaukana kotoo, valvonu ikinä näin kauaa, lentäny ikinä näin kauaa.. Romahdin :D Kesti oikeesti pari päivää et pääsi pahimman yli. Ekana aamuna syötii hyvin ja alettiin suunnittelee meijän tulevia reissailuja! Tarkotus ei oo siis viettää kovinkaan paljoa aikaa Australiassa.

Plänning plänning

Lähettiin torstaina rannalle, Bondi beachille. Niinkun varmaan monet muutkin, olin kyyläilly Suomessa sitä ohjelmaa Bondista, ja niistä hengenpelastajista. Oli siistii nähä paikka ihan omin silmin! Ohjelmassa oli auringonottoa, ja Julle suositteli et jäädään suosiolla nurmikolle, ettei hautauduta hiekkaan tuulisella rannalla. Hyvä idea. 

Ihanaa oli makoilla auringossa, kun Suomessa sitä näki viimeksi elokuussa. Innoissani laitoin rasvaa vain nenään ja käsiin. Oi kyllä, neljä tuntii auringossa tekee ihmeitä ilman rasvaa! Nimesinkin itseni lobsteriksi, niin punanen olin. Yöt oli tuskaa ja piti käydä poistaa kaupasta aloeveerat sun muut mömmelöt joita oonkin suihkinu ja lätränny viime päivinä taukoomatta. Burana on ollut myös kovassa käytössä, en oo ikinä palanut niin pahasti! Järkyttävää.

Bondi

Meijän host Anapatt käy viikot töissä, ja se ehdotti, jos tehtäis lauantaina jotain yhdessä kun sillä on vapaata. Se kerto, et pelas yliopistossa tennistä, ja suostuteltiin se viemään meijät pelaamaan kans. Iltapäivä meni palloa lätkiessä. Sitä ei todellakaan voinu kutsuu pelaamiseks. Hävettää niin paljon et en ees aio kertoo siit yhtää enempää.

                    

Me tosiaan maksettiin tästä huvista

Illalla oli luvassa Anapattin kaverin tuparit. Oltiin aluks vähän nihkeitä lähtemään, mä sen takia ku näytin hakatulta oravalta palovammojeni takia ja Jullee tais väsyttää. Noh, raahauduttiin kuitenkin Anapattin mieliks, se vakuutteli et tulee olee kivaa. Bileet tiivistettynä: viis hippiä muuttanut yhteen, niillä oli suurinpiirteen Plantagenin kokonen puutarha ja hitosti hippisapuskaa. Mä fiilasin ihan sikana! Siel soitti Anapattin kaverin bändi, ruoka oli hyvää, itsetehdystä jääteestä puhumattakaan! Kivaa nähdä vähän paikallisten menoa, eikä vaan kuljeskellä kaupungissa. Tällä tavalla pääsee mun mielestä vähän lähemmäs sitä ''oikeeta'' elämää :) 

Näillä viidellä kaveruksella jotka asuu tuolla, niillä oli ainakin viis terraarioo täynnä jotain rukoilijasirkkoja. Keittiössä. Tutkimuksia varten. Yläkerrassa oli vintti mikä oli täynnä maalauksia ja kattoikkunasta oli näkymät Sydneyyn. Puutarhassa niillä oli banaanipuu, ja toisessa puussa keskellä jumalatonta pihaa oli treehouse, jossa kuulemma voi rentoutuu; kuulla luonnon äänet ja linnun laulun samalla kun lukee kirjaa. Jep, no comments. Ulkona istuessa piti Jullen kans hierasta pari kertaa silmiä, kun nähtiin jonkun naikkosen napsivan raakoja sieniä.. 

Sapuskaaaaa!

Tupareissa jubailtiin parin tyypin kans, ja yks David luuli meitä Julian kaa siskoiks. Just joo.. Jossain vaiheessa jubailtiin vaan kahestaan sit, tai kuunneltiin kun Anapattin kaverit vertaili puhelimia tai puhu Snapchatista. 

Lobster ja Anapatt

The band!! The higher you fly, the harder you fall

Nukkumaanmenoaika

Sunnuntai-aamuna sain kerranki nukuttuu pidempään, heräsin ehkä 8.30. Anapatt vei meijät tohon sen lähelle, sellaseen paikkaan kun Newtown. Käytiin eka markkinoilla missä oli kojuja täynnä sapuskaa ja rytkyjä. Sieltä lähti mukaan ainoastaan mehujää. Hypättiin bussiin ja päästiin Newtownin kaduille kattelee vähän kauppoi. Täällä on kaikkee ihanaa ostettavaa, jos vaan ois rahaa! Kaikki on tosi kallista, eikä mikään oikeen tuntunu nappaavan. Käytiin thaimaalaisessa paikassa syömässä luonastarjouksen aikaan, ja Anapatt nokkelana poikana tilas mulle thai-kielellä kanaa ja nuudelii ja mitä kaikkee siinä nyt oli. Halvalla lähti. Vyöryttiin maha täynnä takas kotiinpäin kunnes törmäsimme.... IHANAAN LAUKKUKAUPPAAN. Lähin kaikista henkseleistä, ei saakeli soikoo hiplasin jokaista laukkua ja varmasti kellekkään kaupassa asioineelle ei jäänyt epäselväks, et mä todellakin aion ostaa jonkun niistä. Australian design! 

Julia ja sen uus kultsi

Tultiin takas kotiin, oltiin vähän ryytyneitä varmaan kymmenen kilsan talsimisen jälkeen. En kuitenkaan halunnu nukkua, että saisin illalla unta. Anapatt ehdotti et pelattais xBoxilla jotain kamerapeliä, joka olikin ihan jees. Julia tosin oli aika ryytynyt, ja makas vaan lattialla. Innostuttiin myös sotaan Anapattin kans, sillä oli jotkut vaahtomuovi-ammus-aseet. Jossain vaiheessa Julia poistu päikkäreille ja mä jäin Anapattyn kaa datailee. Julian herättyä Anapatt käski sen viikata kaikki pyykit. Suurinosa noista oli boksereita. Tajuttiin tässä vaiheessa et se ottaa couchsurfereita vaan kodinhengettäriks. 

Orjatar pyykeissä

Oltiin nähty torstaina Sydneyssä mainoksii Kiinalaisesta uudesta vuodesta ja sen paraatista! Se oli sunnuntaina illalla, eli päikkäreiden jälkeen lähettiin taas matkaan. Siitä huvista ei kauaa nautittu; kaikki mitä nähtiin oli kännykän ruudun kautta. Julia otti ainakin 200 kuvaa, tässä nyt jotain niistä. Oli täyttettyjä olioita ja liekkejä ja kaikkee mahtavaa. Jossain vaiheessa kun soija vaan valu selkää pitkin ehdotettiin lähtöö. Julia ja Anapatt halus take away -sapuskaa jostain kiinalaisesta paikasta, ja mä ihailin ilotulitteita. 

Lippuja jei

Dragon

Kiinalaisia dumplingeja kiinalaisen uuden vuoden kunniaks!

The Laukut mukana paraatissa

Meijän piti alunperin olla Anapattilla vaan ke - su, mutta koska ollaan niin ihania niin Anapatt itse ehdotti että jatkaisimme yhteiseloamme siihen asti kunnes me lennetään Gold Coastille tiistaina. Maanantaina otettiin aree Hyde Parkissa ja käytiin kaupungilla vähän pyörimässä. Tultiin illalla takas kotiin, kun oli tarkoitus kokkailla yhessä. Ilmeisesti Anapatt tajusi sanan yhdessä eri tavalla kuin me; se joi viiniä samalla kun me aherrettiin keittiös. Just joo. 

Ruoka oli hyvää, tosin en oikeen itse syttynyt tolle pakastekanalle, mun palassa oli nääs joku ruston jäämä. Sen nii väliä, tulin täyteen kuitenkin.

Still a lobster, ja Anapattin hieno Mario paita. Sekä juhla-ateria.

Kanaa, perunamuusii, paistettuja sieniä ja salaattia!

Maanantai illalla lähettiin vielä kattomaan josko oopperatalolla olis jotain valaistusta. Vaan eipä ollut. Venailtiin hetki, mut ainut valaistu asia mitä saatiin ihailla oli toi Harbour Bridge ja kaupungin valot. Kaunista oli silti. Tultiin takas Anapattille illalla, eikä saatu ovee auki vaikka meil oli kaikki avaimet. Yritettiin varmaan 10 min, kunnes soitettiin Anapattille. Se oli pelännyt koko 10min ajan että joku tosiaan yrittää murtautua sen kämppään. Rynkytettiin ovea vissiin sen verran kovaa...

On se hieno!

Nyt on tiistai aamu ja ollaan sanottu heipat Anapattille kun se lähti töihin. Meijän lento lähtee sinne Gold coastille kohtapuolin, jei! Vaikka on ollu mukavaa asua täällä, kyllä nyt on oikeesti oikee aika lähtee. :)

Goldie goldie ♥

Mistähän sitä nyt taas alottas?!

Eli vikat päivät Sydneyssä...
Miisan ja Sarin innoittamina päätettiin lähtee tsekkaamaan milt oopperatalo näyttäs sillalt katottuna (eli tää tarkottaa piiitkää kävelymatkaa). Suurta muutosta en rakennuksessa havainnut toiselta puolen katsottuna, mut semimageen näkönen tönöhän toi on ;)

Sydney from Harbour bridge

Hengailtiin poikien kans vikaa kertaa. Käytiin meijän viimeisellä ehtoollisella jossain raflassa Sydneyn keskustassa, jonka jälkeen etittiin Miisalle synttärilahjaa. Koska Mipe on tunnetusti aikamoinen kenguruidenystävä, päädyttiin pitkän pohdinnan jälkeen ostamaan sille kangaroo jerky. Eli pussillinen kengurun kuivatettuu lihaa. Miisa tykkäs.

Dinnerdate

Kattokaa nyt tota ilosta naamaa!

Synttäreiden johdosta myös meikäläinen joutu alistumaan ja lähtemään ulos. En tykkää käydä ulkona, ja 95% ajasta tyrmään kaikkien ulosmenoehdotukset. Tykkään nukkumisest ja jos pitää valita nukkumisen ja juhlimisen välilt ni ei kyl kauaa tarvi miettii kumman valitsen. Kaikki mun kaverit on varmasti enemmän ku tietosia tästä mun piirteestä :D
Oon myös onnistunu tartuttamaan Emiliaan tän mun ajattelutavan, jes!!!

Mul on ehkä myös jääny traumat mun ensimmäisestä hangover-kokemuksesta Cairnsissa. Se päivä ei ollu niin jees

Takasin aiheeseen; pakotettiin pojat tulemaan meijän kans ulos, vaik Jonatan onki aikamoinen vastustelija (pahempi ku minä!!). Se aina puhuu ettei tykkää eikä haluu eikä kiinnosta juoda.
Parin juomapelikierroksen jälkeen se oli kuitenkin meistä kaikista eniten kännissä, ku meikäläinen ja Emilia liittouduttiin yhteen ja valittiin yhteiseks uhriks Jonatan. Raukka :D hyvä et sen silmät pysy ees auki...

Hyvä et meijänkää silmät pysy auki...

Oltiin menos baariin mut eipäs päästykään sisälle, koska Emilial ja Teisil oli flipflopit. Emilia lähti hostellille vaihtamaan kenkii (ja eksy matkalla...) ja Teis vaihto jonku tuntemattoman kaa kenkii ja pääs siten sisään. Sit ku piti taas vaihtaa kengät takasin ni Teis heitettiin pihalle. Lopult luovutettiin ja lähettiin nöyrinä takas hostellille.

Sariki uhrautu jo lainaamaan omat kenkänsä...

Hyvästeltiin pojat nyt viimestä kertaa ja mentiin nukkumaan - ne pääsee jo lähtemään takas kotiin Tanskaan!!
Oon niin kateellinen!! Mul on ollu hirvee koti-ikävä ja oon onnistunu tartuttamaan sen(kin) mun kanssamatkustajiin.. pahoittelut :D!!

Seuraava päivä vietettiin Hyde parkis eväitä syöden, arskaa ottaen ja korttia pelaten nelistään Sarin, Emilian ja Miisan kaa. Sit koittikin lähdön aika... mun ja Emilian lähdön nimittäin! Lähettiin lentäen takasin Gold coastille -  Surfers paradise here we come!! (Again..)

Emilian vammaiskeksit. Kuka ei kuulu joukkoon?

Tarkkanäköiset saattaa bongata oopperatalon...

Gold coast!♥

Ja täällä me nyt ollaan. Ollaan rentouduttu tääl ihan superhyvin ja meijän to do -listalla on ottaa meijän edesmennyt rusketus takasin.

Teen mom 2! Onks parempaa viihdettä?!

Käytiin kahen dollarin pihveillä! Sunnuntai-tarjous Waxxy's pubissa ;)

On ollu ihan sairaan kivaa olla Empun kaa nyt pitkästä aikaa taas ihan kahestaan! Tää on tätä laatuaikaa perheen kaa ku saa vaan laiskotella rauhassa ja olla menemättä ulos. Meit pyydetään päivittäin jonnekki ulos ja jokaikinen kerta kieltäydytään. Emiliaaki haukuttiin jo partypooperiks :D ahaha!