Gili Trawangan ja Balin viimeiset

Tytöt Melisa, Janika ja Emppu oli käyny Gili Trawangan -saarella, ja suositteli sitä kovasti myös meille. Päätettiin sit Aneten kans tehä viikonloppureissu sinne ja kattoo millanen paikka oikeen on kyseessä ;)

Balilta pääsee Gileille fast boatilla (tai slow botskilla - kestää 10h) parissa tunnissa. Hintaa tolle venematkalle kuljetuksineen (meno-paluu) makso 1,200,000 idr per nuppi, (~80e), mut koska kaikesta tingitään, niin myös tästäkin. Maksettiin loppujen lopuks 425,000 idr/hlö eli vajaa 30e. 

Perillä!!

Oltiin varattu oma bungalow (Aneten vaatimuksesta) koko meijän Gili-reissun ajaks, eli kolmeks yöks.

Vitsit et on outoo olla yht'äkkii rikas, ku Ausseissa eli ihan persaukisen elämää. Söi puuroo ja nuudelii, ja yritti vaa selviytyy päiväst toiseen. Täällä taas syödään ulkona joka päivä, eikä se ees tunnu lompakossa pahalta :)

Meijän honeymoonsviitti. Hotellin työntekijät
kelas varmaan et ollaan lesbopari??

Welcome drinks

Tää Gilihän on siitä erikoinen, ettei koko saarella oo yhtäkään moottoriajoneuvoo. Jos oli liian laiska kävelee tai pyöräilee, niin hevosvaunut on oiva (ja totta puhuen ainut) vaihtoehto. Ihanaa ku pääs ees hetkeks eroon kaikesta liikenteen hälinästä ja pakokaasuista :)

Transport, transport, yes, yes

Ollaan syöty täällä ihan superhyviä ruokia! Tällä saarella on yksi pääkatu, jonka varrelta löytyy kaikki mitä tarvii; on rafloja, kauppoja, baareja...

Ruoka on täällä halvempaa kun Balilla (kyllä, se on mahdollista), mut esimerkiks vaatteet ja vesi on kalliimpia. Rakastuttiin tälläsiin ihaniin loossirafloihin, jossa ei istuttu tuoleilla vaan jalat ristissä! Oujee ja ruoka oli nannaa.

Frendailtiin yhen tarjoilijan kaa - se liitty meijän seuraan ja juteltiin ihan sairaan kauan kaikista Balin kulttuuriin liittyvistä asioist. Saatiin kuulla muunmuas että täällä vaimo pitää ostaa - sellanen maksaa n.10,000,000 idr eli n.700e paikkeilla. Kerrottiin sille, et Suomessa ei tarvii maksaa vaimosta ja se oli ihan järkyttyny. Saatiin selville myös näiden palkkataso; tää kyseinen tarjoilija tienas 700,000 kuussa (eli ~50e). Ei sit lopult kehdattu paljastaa et tienataa saman verran parissa tunnissa...

Ollaan juotu täällä ihan sairaan hyviä tuoremehuja (valikoimaa riittää), ja niistä meijän suosikkimauks on noussu ananas :)

This is life

Joka ilta keskelle pääkatua pistettiin pystyyn night market, josta löyty monia eri ruokakojuja. Melkeen kaikki tääl saarella olevat käy aina iltasin siellä sit syömässä. Ruoan hinta määräyty sen mukaan, kuinka paljon sitä otti. Voin sanoo et nää safkat oli ehkä parhaita, mitä oon täällä koko Baliaikana maistanu. Ja noi spring rolls - aaah!!

Siitä sitte valitsemaan

Ruokajono

Meikäläisen annos, ei oo kyllä hinnalla pilattu
20,000 idr (~1,3e)

Yks ilta ku oltiin syömässä nähtiin kolme poikaa, jotka käveli meijän ravintolan ohi suomea puhuen!! Huudettiin heti niiden perään, ja loppujen lopuks ne liitty meijän seuraan ja istuttiin yhessä iltaa (6 tuntii vierähti..). Kalle, Ville ja Mikael oli kans ollu reissussa nyt jo pidemmän aikaa, Indonesiaa ja Aasiaa kierrellen. Jaettiin yhessä kaikkii matkakertomuksii ja oli tosi siistii kuulla, mitä kaikkee neki on nähny ja tehny :) Yks parhaista jutuista täs matkustamisessa on kyl ehdottomasti ollu uusien ihmisten tapaaminen!
Saatiin myös "vähän" matkavinkkejä seuraavia reissailuja silmällä pitäen ;) Oli oikeen kiva ilta kaikin puolin!

Seuraavana päivänä käytiin meijän resortin aamupalalla - tuoreita hedelmiä jogurtilla ja myslillä! Oiijjoi

Aamupalan jälkeen käytiin vuokraamassa pyörät, ja pyöräiltiin tää koko saari ympäri. Oli tosi nätit maisemat, ja tää merivesi on kyllä ihan kirkasta. Ihanaa :)

Piti pysähdellä ottamaan kuvii..

Pyöräilyn jälkeen käytiin vuokraamassa snorklauskamat ja käytiin tsegii vähän merenalaista elämää. Ehittiin snorklailla ehkä 10 min, kunnes meijän alta ui mustavalkoraidallinen merikäärme!! En oo koskaan nähny et ihminen ui rannalle yhtä nopeesti ku Anette sillon. Hyi saatana, itekin pelästyin ihan sikana. Illalla googlailiin vähä faktoja merikäärmeistä ja kävi ilmi, et vaan yks pisara tän jäbän myrkkyy pystyy tappamaan 3 ihmistä. Ei tarvinu sit enää lukee ton pidemmälle.

Kerättiin simpukoita rannalla, ja
 tällänen kaveri tuli ulos!

Illalla hengattiin taas meijän finskiporukalla viisistään yömyöhään asti. Jossain vaiheessa Kalle kävi pissalla meressä ja huus meitä äkkii kattomaan. Se oli löytäny yöplanktoneita!! Ne oli ihan sairaan pieniä, ja loisti sinisinä rannalla joka kerta ku aalto kosketti niitä. Ei vitsi ne oli siistejä!!

Aamulla koitti taas paluu Balin saarelle, ja arvatkaahan mitä - Mikael liitty meijän matkaseuraan!! Perille päästyämme huomattiin, et meijän kaikkien rinkat oli ihan läpimärkiä merivedestä. Hieno homma. Sellanen venereissu siis :D Loppupäivän ohjelmaan kuulu niinkin jänniä asioita kuin vaatteidenpesu lavuaarissa. Joillekin tavaroille toi koitukin sit viimeiseks matkaks - mun puhelimen ja tabletin laturi, sekä suoristusrauta meni kaikki rikki, ja kirjat lukukelvottomiks. Jes

Meijän huone oli ku pommin jäljiltä ku kaikki tyhjens omat rinkkansa ja laitto kaikki kamat kuivumaan.

           

Ollaan oltu Seminyakissa nyt pari päivää - tää on tosi paljon rennompi ku Kuta. Hyvät shoppailumahollisuudet, eikä kaupustelijatkaan käy hermoille.

Meikä ja Miksun
"Are you fucking kidding me" -ilme

Ollaan otettu täällä ihan iisisti; syöty hyvin, nukuttu hyvin, uitu uima-altaassa, otettu vähän aurinkoo, käyty shoppailemassa ja kasvohoidossa - kyllä, myös Mikael pakotettiin kasvohoitoon kiitos meidän. Myöhemmin se ihmetteli varmaan 2 tuntii "Mun iho ei oo ikinä ollu näin silee!!". Hahaha

Alkupalaks kevätrullii!! 

Huomenna aamulla on aika hyvästellä Mikael ja Bali. Matka nimittäin jatkuu - seuraavaks se ois sit nokka kohti Singaporea, jossa Emilia ja Melisa meitä jo oottelee!! Aijjai, ihanaa päästä taas kohta tyttöjen luokse ♥

Oh yes, retkelle mars!!

Seuraavaks vähä insiders tips kehiin!! Anette oli löytäny kevyen googlettelun avulla suomalaisen matkajärjestön, joka toimii täällä Balilla, www.ilovebali.fi

Tsekkailtiin tuolt kaikkii eri retkii läpi, ku haluttiin nähä Balii vähän pintaa syvemmältä. Päädyttiin valitsee retki 8 - Kintamani polkupyöräretki + Ubud kierros. Pyydettiin Melisaa ja Janikaa messiin mut ikävä kyllä lähtöpäivänä Janika ei päässykään mukaan, raukalla oli ollu koko yön paha olo :( Aika perus täällä ku syö aina ravintoloissa - koskaan ei tiiä mitä nää safkat sit loppujen lopuks oikeen sisältää. Vatsapöpö welcome.

Dinnerdate♥ (meitsi aka hamsteri)

Eniveis, meijät siis noudettiin aikasin aamulla hotellilta, ja matka kohti Kintamani tulivuorta starttas.

Vatsapöpöstä selvinneet

Kesken matkan oli pakko pysähtyy ottaa kuvii - oli niin sairaan upeet maisemat!

Riisiviljelmät :)

Tähän retkeen kuulu kans tutustuminen paikalliseen kahvifarmiin, jossa opas kerto meille kaikennäkösii kahvifaktoja (joista olin jo perillä, kiitos aikaisemman kahvifarmikokemukseni ;)

Farmilla kasvatettiin kahvipapujen lisäks paljon muutakin, mm. kanelipuita, kaakaopapuja, vaniljaa, inkivääriä...

Kaakaopapuja

Kierroksen loputtua saatiin maistella kaikenlaisii erikoiskahveja tälläisissä maisemissa; 

Eiii ollenkaan paha.

Melisa, kanadalainen Tara ja Anette

Tällä farmilla valmistettiin kahvia myös eläinten jätöksistä. Menetelmä on simppeli: eka syötetään elukalle kahvipapuja, sit kerätään sen paskat talteen ja jauhetaan siitä kahvia. Melisa näytti diggaavan lopputuloksest. 

Mello feat. kakkakahvi

Maistiaisista mun lemppareiks nous ginger tea (inkivääritee), hot chocolate spicy (tulinen kaakao) ja sweet potato coffee (bataattikahvi - aika perus yhdistelmä??), kuulostaa ehkä oudolta mut oli ihan älyttömän hyvää!! Oli pakko käydä ostamassa inkivääriteetä myös kotiin tuliaisiks, niiin nannaa se oli :)

Paikalliset töissä

Matka jatku kahvifarmin jälkeen kohti Kintamani tulivuorta, jossa meillä oli aamupala. 

Kintamani

Turistit

Aamupalan jälkeen, masut täynnä alkoikin sit se pyöräilyosuus. Kypärät päähän, fillarit alle ja menoks!!

Pyöräily oli 80% ajasta pelkkää alamäkee, ja alko sattuu sormiin ku piti jarrutella koko ajan ettei menis liian lujaa. Matkalt löyty nimittäin ihan superjyrkkiiki mäkiä, joita oikeesti pelotti ajaa alas - eikä noi tietkään ollu missään kovin kehuttavassa kunnossa. Taisteluu hengissä pysymisestä siis.

Fillaroitiin pienten kylien läpi ja tsiigailtiin samal vähä paikallist meininkii. Oli siistii nähä miten ihmiset täällä oikeen elää - niin karuu ku se onki. Aika herättävä kokemus. Meil ehti tulla jo huono omatuntoki siit et saadaan asuu Suomes - täällä ihmiset tuskin ees tietää "paremmasta" (/kehittyneemmästä?) elämästä. Paikalliset näytti kuitenkin tosi onnellisilta; ihmiset moikkaili meitä ja heitti meille yläfemmoja. Ihania :)

Koululaisia :)

Päästiin myös vierailulle paikallisen perheen kotiin ja saatiin nähä ihan up close & personal, miten balilaiset elää.

Perheen lapset

Indonesian kaikilla muilla saarilla pääuskontona toimii islaminusko, paitsi Balilla se on hindi. Hindijumalille tarkoitettuja temppeleitä löytyykin tältä saarelta yhtään liiottelematta jokasesta kadunkulmasta, ja joillakin perheillä on temppeleitä ihan omalla kotipihallakin. Mun mielestä nää on aivan ihania - huomaa miten tärkeetä näille ihmisille oma uskonto on :) Ihan eri meininki ku Suomessa.

Kypärä päähän ja menox

Matkan varrelta löyty paljon riisipeltoja - nää on ihan sairaan kauniita!! Juteltiin yhen paikallisen kanssa, ja se kerto et pitää syödä ainakin kolme riisiä sisältävää ateriaa päivässä - muuten maha ei kuulemma toimi kunnolla. Riisi on näille ihmisille ihan supertärkeetä, ja sen kyllä huomaa.

Kadundallaaja

30 kilometrin pyöräilyn jälkeen päästiin perille pieneen kylään, jossa meille tarjottiin lounas. Oli ihan älyttömän hyvää, tää balilainen ruoka on kyllä ihan superii :)

Kanatikkuja, ituja, papuja, riisiä, pieniä leipäsiä ja
sairaan hyvän makusia kastikkeita! 

En yhtään liiottele ku sanon et pähkinäkastike oli ku pala taivaasta. Kanadalainen Taraki (meijän retkikaveri) tokas "I could drink this sauce straight from the cup!!". 

Lounaan jälkeen hypättiin meijän minibussiin - suuntana täl kertaa monkey forest, joka sijaitsee Ubudissa. 

En osannu odottaa et päästäis ihan lähikontaktiin näiden apinoiden kans - kunnes yks niistä hyppäs mun niskaan. Ja varasti samalla mun helmikorviksen suoraan mun korvasta. Saatana

Ryöstön jälkeen tää apina alko viel härnäämään mua. Se pureskeli mun korvista ja pyöritteli sitä sen varpaissa suoraan mun nenän edes. Yritin saada tätä jäbää kii - mut turhaan. Rest in peace korvakoru, kiitos yhteisistä hetkistä.

Meikäläisen korvishan se siellä

Joumään

Päästiin takas hotellille vasta illalla, mut vitsit et oli kiva päivä!! Suosittelen kovasti tota retkee kaikille Balille suuntaaville reissaajille :)

Emilia oli tolloin samana päivänä tullu takasin Gililtä, joten päästiin vihdoinkin viettämään iltaa kaikki yhessä :)

Vitsit et mä digailen näit tyttöjä!! Ei sanatkaan riitä kuvaileen. Ihan parhaita ♥

Biiig looove!!

Balibalivalivali

Halloota!
Lennettiin ihanalta Gold Coastilta ensin Kuala Lumpuriin, jossa meil oli kolmen tunnin välilasku. Kerettiin siinä sopivasti virittäytyy Aasia-tunnelmaan syömällä tulista nuudelikeittoo, ja oli muuten superhyvää! Kaikki meikäläisen tuntevat tietää, et oon ihan hulluna kaikkeen tuliseen safkaan. Se, et oon kantanu mun rinkassa Mexican chili -maustepurkkii viimeset 4kk (ja on muuten vieläkin matkassa mukana) kertoo jo aika paljon. Eniveis, tyytyväisinä ja masut täynnä oltiin valmiita seuraavaan kolmen tunnin koitokseen, nimittäin lennolle KLstä Baliin. Nää lennot kesti yhteensä sen nätit 13h eli ei ollu mikään kovin lyhyt lento, vaikka kartasta näyttääkin et Bali ois ihan lähellä Ausseja. Koko päivä menikin siinä sit matkustaessa :)

Aika pienehkö lentokone

Seuraavana päivänä herättiin virkeinä, valmiina explore the city. Meijän ensimmäinen kohde on siis Kuta, Balin suurin kaupunki. Odotukset oli korkeella, mut pakko myöntää et Kuta oli pettymys. Katukauppiaat (kuten muissakin Aasian maissa) yrittää saada sut niiden kauppaansa millä mitalla hyvänsä, huutelee sun perään ja jos pysähdyt hetkeks kattomaan esimerkiks jotain korua niin myyjä tulee heti kyselee "How much?!" Relaa jäbä, mä vaa katon, en oo ostamassa!!

Sama juttu taksikuskeilla; kävelet katua pitkin 50 metriä ni siinä ajassa on jo 10 taksikuskii tullu tarjoomaan "transport??" Ei jumalauta antakaa mun nyt kävellä!!

Meijän hotellin etupiha :)

Eli tiivistettynä tää Kuta on aikamoinen turistihelvetti. Ruoka on kyllä älyttömän hyvää ja halpaa, siitä mul ei oo mitään pahaa sanottavaa todellakaan :) Aasialainen ruoka on ihan maailman parasta, ei oo sen voittanutta!!

Iltapalaks purkkinuudelii (sairaan hyvää!!)
ja "kattokaa oon miljonääri" lavastus

Jouduttiin heti ekana päivänä myös huijatuiks, mikä ei oo kyl kovin yllättävää sinänsä. Käveltiin kadulla ja yhet balilaiset naiset tarjos meille manikyyrii 20,000 rupialla (16,000 rupiaa = 1 euro) ja toiset 20,000 pedikyyristä. Aateltiin et okei no ehk nyt sit mennään, ku noin halvalla lähtee. Naisetki siinä yllytti ja toisti lausetta "Relax, you're in Bali!" - nykyään toi lausahdus onki sit meijän yleinen vitsi.

Meillä oli rahaa mukana 100,000 rupiaa, eli ihan hyvin sen ois pitäny riittää. Naiset ehdotti meille akryylikynsii, ja alko liimailee niitä Anetelle ennen ku se ehti ees avaa suutaan. Mä pysyin tiukkana, toistin vaa "no, no, no" enkä antanu niiden liimailla mulle mitään. Eniveis, lakkauksen jälkeen ne alko yht'äkkii tekee meille molemmille hammastikuilla "nail art" . Yritin sanoo niille etten haluu mitään, mut siinä ne vaan jatko kukkien tekemistä ni ajattelin vaa et ihan sama, anti olla sit.

Lopputulos oli ihan järkyttävä. Samalla kävi ilmi, et tää nail art maksaa 350,000 rupiaa per 10 sormee. Koska mulle oltiin tehty ne kukat myös varpaisiin, niin mun loppuhinta oli 700,000 plus kantapäiden hionta (jonka ne teki senkin täysin omatoimisesti multa kysymättä) oli 200,000, eli yhteensä 900,000. Aneten loppuhinta oli akryylikynsien takia siinä 1,500,000 paikkeilla. HETKINEN, mitä tapahtu sille 20 tonnin manikyyrille, johon me alunperin suostuttiin?! :D

Tässä lopputulos. Kuvassa Aneten varpaat ja meikän käsi (väriero?!)

Sanoin etten todellakaan maksa tollasta hintaa, josta naiset veti herneen nenää. Neuvottelin ja lopulta tingin hinnan 300 tuhanteen, joka sekin on aivan helvetisti liikaa (n.20e). Anette (aka tinkimisen amatööri) sai alennettuu oman hintansa 600,000 (n.40e). Koska meil ei ollu lähelläkään tarpeeks rahaa mukana, piti lähtee hakee rahaa hotellilta. Matka taittu lepposasti - naiset nimittäin tarjoutu viemään meijät niiden skoottereiden kyydissä perille. Liikenne täällä on yks katastrofi (kuten kaikkialla Aasiassa), yhellä kaistalla saattaa ajaa jopa 3 skootteria ja yks auto - kaikki vierekkäin. Ja skoottereiden päällä ei oo pelkästään 1 ihminen, vaan koko suku.

Kuinka moni on päässy balilaisen naisen skoban kyytiin?! Ei varmaan joka jannu. Mut me ollaan!! Kokemuksia kokemuksia.

Nokka kohti uusia huijauksia