Oh yes, retkelle mars!!

Seuraavaks vähä insiders tips kehiin!! Anette oli löytäny kevyen googlettelun avulla suomalaisen matkajärjestön, joka toimii täällä Balilla, www.ilovebali.fi

Tsekkailtiin tuolt kaikkii eri retkii läpi, ku haluttiin nähä Balii vähän pintaa syvemmältä. Päädyttiin valitsee retki 8 - Kintamani polkupyöräretki + Ubud kierros. Pyydettiin Melisaa ja Janikaa messiin mut ikävä kyllä lähtöpäivänä Janika ei päässykään mukaan, raukalla oli ollu koko yön paha olo :( Aika perus täällä ku syö aina ravintoloissa - koskaan ei tiiä mitä nää safkat sit loppujen lopuks oikeen sisältää. Vatsapöpö welcome.

Dinnerdate♥ (meitsi aka hamsteri)

Eniveis, meijät siis noudettiin aikasin aamulla hotellilta, ja matka kohti Kintamani tulivuorta starttas.

Vatsapöpöstä selvinneet

Kesken matkan oli pakko pysähtyy ottaa kuvii - oli niin sairaan upeet maisemat!

Riisiviljelmät :)

Tähän retkeen kuulu kans tutustuminen paikalliseen kahvifarmiin, jossa opas kerto meille kaikennäkösii kahvifaktoja (joista olin jo perillä, kiitos aikaisemman kahvifarmikokemukseni ;)

Farmilla kasvatettiin kahvipapujen lisäks paljon muutakin, mm. kanelipuita, kaakaopapuja, vaniljaa, inkivääriä...

Kaakaopapuja

Kierroksen loputtua saatiin maistella kaikenlaisii erikoiskahveja tälläisissä maisemissa; 

Eiii ollenkaan paha.

Melisa, kanadalainen Tara ja Anette

Tällä farmilla valmistettiin kahvia myös eläinten jätöksistä. Menetelmä on simppeli: eka syötetään elukalle kahvipapuja, sit kerätään sen paskat talteen ja jauhetaan siitä kahvia. Melisa näytti diggaavan lopputuloksest. 

Mello feat. kakkakahvi

Maistiaisista mun lemppareiks nous ginger tea (inkivääritee), hot chocolate spicy (tulinen kaakao) ja sweet potato coffee (bataattikahvi - aika perus yhdistelmä??), kuulostaa ehkä oudolta mut oli ihan älyttömän hyvää!! Oli pakko käydä ostamassa inkivääriteetä myös kotiin tuliaisiks, niiin nannaa se oli :)

Paikalliset töissä

Matka jatku kahvifarmin jälkeen kohti Kintamani tulivuorta, jossa meillä oli aamupala. 

Kintamani

Turistit

Aamupalan jälkeen, masut täynnä alkoikin sit se pyöräilyosuus. Kypärät päähän, fillarit alle ja menoks!!

Pyöräily oli 80% ajasta pelkkää alamäkee, ja alko sattuu sormiin ku piti jarrutella koko ajan ettei menis liian lujaa. Matkalt löyty nimittäin ihan superjyrkkiiki mäkiä, joita oikeesti pelotti ajaa alas - eikä noi tietkään ollu missään kovin kehuttavassa kunnossa. Taisteluu hengissä pysymisestä siis.

Fillaroitiin pienten kylien läpi ja tsiigailtiin samal vähä paikallist meininkii. Oli siistii nähä miten ihmiset täällä oikeen elää - niin karuu ku se onki. Aika herättävä kokemus. Meil ehti tulla jo huono omatuntoki siit et saadaan asuu Suomes - täällä ihmiset tuskin ees tietää "paremmasta" (/kehittyneemmästä?) elämästä. Paikalliset näytti kuitenkin tosi onnellisilta; ihmiset moikkaili meitä ja heitti meille yläfemmoja. Ihania :)

Koululaisia :)

Päästiin myös vierailulle paikallisen perheen kotiin ja saatiin nähä ihan up close & personal, miten balilaiset elää.

Perheen lapset

Indonesian kaikilla muilla saarilla pääuskontona toimii islaminusko, paitsi Balilla se on hindi. Hindijumalille tarkoitettuja temppeleitä löytyykin tältä saarelta yhtään liiottelematta jokasesta kadunkulmasta, ja joillakin perheillä on temppeleitä ihan omalla kotipihallakin. Mun mielestä nää on aivan ihania - huomaa miten tärkeetä näille ihmisille oma uskonto on :) Ihan eri meininki ku Suomessa.

Kypärä päähän ja menox

Matkan varrelta löyty paljon riisipeltoja - nää on ihan sairaan kauniita!! Juteltiin yhen paikallisen kanssa, ja se kerto et pitää syödä ainakin kolme riisiä sisältävää ateriaa päivässä - muuten maha ei kuulemma toimi kunnolla. Riisi on näille ihmisille ihan supertärkeetä, ja sen kyllä huomaa.

Kadundallaaja

30 kilometrin pyöräilyn jälkeen päästiin perille pieneen kylään, jossa meille tarjottiin lounas. Oli ihan älyttömän hyvää, tää balilainen ruoka on kyllä ihan superii :)

Kanatikkuja, ituja, papuja, riisiä, pieniä leipäsiä ja
sairaan hyvän makusia kastikkeita! 

En yhtään liiottele ku sanon et pähkinäkastike oli ku pala taivaasta. Kanadalainen Taraki (meijän retkikaveri) tokas "I could drink this sauce straight from the cup!!". 

Lounaan jälkeen hypättiin meijän minibussiin - suuntana täl kertaa monkey forest, joka sijaitsee Ubudissa. 

En osannu odottaa et päästäis ihan lähikontaktiin näiden apinoiden kans - kunnes yks niistä hyppäs mun niskaan. Ja varasti samalla mun helmikorviksen suoraan mun korvasta. Saatana

Ryöstön jälkeen tää apina alko viel härnäämään mua. Se pureskeli mun korvista ja pyöritteli sitä sen varpaissa suoraan mun nenän edes. Yritin saada tätä jäbää kii - mut turhaan. Rest in peace korvakoru, kiitos yhteisistä hetkistä.

Meikäläisen korvishan se siellä

Joumään

Päästiin takas hotellille vasta illalla, mut vitsit et oli kiva päivä!! Suosittelen kovasti tota retkee kaikille Balille suuntaaville reissaajille :)

Emilia oli tolloin samana päivänä tullu takasin Gililtä, joten päästiin vihdoinkin viettämään iltaa kaikki yhessä :)

Vitsit et mä digailen näit tyttöjä!! Ei sanatkaan riitä kuvaileen. Ihan parhaita ♥

Biiig looove!!