Australian viimeiset

Moikkamoii, pitkäst aikaa taas tulin (tällä kertaa ihan itse) päivittelee vähän viime viikon tapahtumia :) 

Lennettiin siis Sydneystä Gold coastille; täst paikast on ehkä kehkeytyny mun Australia-koti. Tykkään tästä alueesta tosi paljon, ja siks pakotin Anetenkin tänne. Gold coast tulee olemaan myös meijän viimeinen stoppi Australiassa, nimittäin täältä me lennetään seuraavaks Balille!! 

Eniveis takasin niihin kuluneen viikon tapahtumiin...

Sydneyn lentokentäl ennen meijän GC-lentoo käytiin kaupas ja kysyttii myyjält apuu sopivan adapterin löytämiseks Balii varten. Löydettiin ku löydettiinki sit "the one", ja Anette sit osti sen ja tokas heti kaupast uloslähtiessä et "Jes, nyt on yks huolenaihe vähemmän!". 

Myöhemmin, just ennen lentoo tutkittiin tota adapterii vähän tarkemmin ja huomattii et hetkinen, aika tutun näkönen töpseli... Luettiin paketin takaosa ni sama adapteri sopii myös Eurooppaan. Toisin sanoen Suomes on ihan täysin samanlainen virtalähde ku Balil. 

Eli yläfemma Anelle vaan loistavan ostoksen johdosta ahaha

"Jes, nyt on yks huolenaihe vähemmän!"

Iloinen turisti perillä Gold coastilla

Yritettiin päästä samaan hotelli-hostelli-kompleksiin (nimeltään Islander, suosittelen kovasti kaikille reppureissaajille, jotka haluu asuu rauhallisessa ja puhtaassa hostellissa) jossa Emilia yöpy, mut tietenkään ei ollu tilaa! Rinkat siis takasin selkään ja leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. 

Käveltiin sit mun yhteen toiseen ex-hostelliin, ja siel löyty onneks tilaa meille. Jouduttiin 20 hlön dormiin, eli ei tosiaan mitää herkkuu :D Kaiken kukkuraks meijän huone oli viel jonkun baarin yläpuolella, joten saatii nauttii bilemusiikist yömyöhään asti. Jes :D

Väsyneet matkustajat

20 bed dorm. Miltäs näyttää? ;)

Plussana se, et nyt Aneki sai kokee vähän tätä partyhostel-elämää. Vartin jälkeen se jo valitteli et on ikävä Anapattii (=meijän edellinen couchsurfing-isäntä). 

Kuitenki, selvittiin yöstä, vaik pari kertaa juopuneet huonekaverit tuliki herättää ja musiikki pauhas. 

Puuroo banskul ja kanelil; joka-aamuinen rituaali

Mentiin rannalle ottaa arskaa, mut koko areotost ei pystyny nauttii ollenkaa. Tuuli ihan helkkaristi ja jo viiden minuutil jälkeen koko korva oli täynnä hiekkaa, puhumattakaan pyyhkeest jota ei ees näkyny 10cm hiekkakerroksen alta. Eniveis Emilia joinas meihin ja istuttiin vaan rannalla ja jutskattiin kuluneen viikon tapahtumist; oli paljon catch-upattavaa ku oltiin oltu viikko eros!

Tää oli myös Empun vika päivä Ausseissa - joten illalla oli syytä ottaa parit. Käytiin pubissa istuskelemassa ja treffattiin meijän vanhoja aussikavereita nimeltään Will & Ned, joihin oltiin tutustuttu silloin joskus kun oltiin vielä Cairnsissa. 

Pojat oli just muuttanu Gold coastille opiskelemaan, ja niiden uus, sairaan mukava kämppis Jack oli kans mukana :)

Pelattiin yks bilismatsi tytöt vs pojat, ja oltiin ihan sairaasti häviöl; meil oli viel neljä palloo pöydäl ja pojil pelkkä kasipallo - tilanne alko näyttää jo toivottomalt. Onneks pojatki oli surkeit pelaa ja onnetar oli meijän puolella; meikäst tuli pelin ratkaisija ja onnistuin vahingos lyömää palloi pusseihin. Ja niin me voitettiin!♡ 

Emppu oppinu juomaan kaljaa.
Aussikuukaudet ei oo siis menny hukkaan!

Seuraavana päivänä mun rakas Emilia lähti Balille, ja me Aneten kaa suunnattiin kohti Pacific fair -ostoskeskusta. Ymmärrättehän, piti shoppailla vähän viime hetken ostoksia...

Mun vanhat lenkkarit ei lähteny farmin jälkeen puhtaaks enää millään, ni piti ostaa uudet korvaajat. Rest in peace, kiitos yhteisistä vuosista <3 (mitenniin mul on tunneside mun kamoihin..)

"I got money"

Anetel karkas homma ihan käsistä; lopult tää nainen ei enää ees sovittanu vaatteit vaa käveli ihan pokkana suoraa tietä kassalle ahaha

Klassinen "ostinksmä oikeesti näin paljon?!" -ilme

Vikana aussipäivänä mentiin Currumbin wildlife sanctuaryyn, koska Anen oli pakko saada koalakuva. Ymmärrän täysin.

Yllättävän notkee otus ;)

Tää wildlife sanctuary oli must tosi kiva paikka, tosi lepposa eikä oo läheskään niin paljoo turisteja ku Australian zoossa. Lippu oli myös paljon halvempi, ja täälläkin saa otettua sen kuuluisan halikuvan koalan kaa :) 

Sain hyvästellä viimestä kertaa Australian kuuluisat asukit - kengurut.

Meikä ruokkimas ihanaa söpöö
1-vuotiast vauvakenguu <3 

Perheportretti (ja random kuvanpilaaja-tyttö taustalla..)

Illalla hengattiin taas kerran meijän suomalaisen hostellikaverin, Pietun kaa. Tutustuttiin sen kaa vahingossa (tosi hyvissä merkeissä, not). Here comes the story...

Islander-hostellis kaikil on henkilökohtaset ruoka-astiat ja en enää jaksanu hakee omiani, vaan bongasin jonku kulhon ja lusikan pöydält. Omistajaa ei näkyny joten päätin "ihan nopeesti vaan" lainata niitä. Siinä sit söin naama peruslukemil puuroo, kunnes joku poika (=Pietu) tulee suomeks kysyy "Moro, onks toi mun kulho?". Siinä sit jouduin safkaamaan mun puuron loppuun pöllityst kulhosta, sen omistajan läsnäollessa. Voi sitä häpeän määrää :D 

Loppu hyvin kaikki hyvin, meist tuli frendei ja ollaan nyt sit aina iltasin ennen nukkumaanmenoo hengailtu pari tuntii Pietun kaa. Hyvä jäbä! :)

Tuntuu ihan sairaan oudolta lähtee Ausseista pois, nyt ku on jo täysin tottunu kaikkeen elämänmenoon täällä ja tietää miten homma toimii. Puolet musta haluais vielä jäädä, mut kumminki se toinen puoli ois jo täysin valmis lähtee. Koti-ikäväki alkaa jo vähän painaa, mut jollain taval Australiastaki on tullu mun toinen koti. En tiiä, sekavat on fiilikset. 

Tuntuu et oon kasvanu täällä ihan älyttömästi ihmisenä. Oon oppinu ottaa vastuun omista teoistani, itsenäistyny ihan huimasti ja osaan nykyään hoitaa mun omat asiani. En usko et oisin aikuistunu pienintäkään osaa siitä mitä nyt oon, jos oisin vaan päättäny viettää mun välivuoden Suomessa.

Kuitenkin, ei tää oo ollu mitään ruusuilla tanssimista. Vaikeuksilta ei olla vältytty (hyvänä esimerkkinä lompakon & passin ryöstö) mut kaikest ollaan kuitenki selvitty tavalla tai toisella. Kokemukset kasvattaa ja kaikesta oppii. 

Erityismaininta viel Empulle - en ois voinu pyytää parempaa Aussi-matkakaverii ku sinä! Nyt ainakin tiiän, et ollaan friends for life (hähää). Oot ihana♡ 

Mun aika Australiassa on tältä osin nyt sitten ohi. Uskomatonta, miten nopeesti aika kuluu - viis kuukautta on menny ihan hujauksessa! Oon tavannu paljon upeita ihmisiä ympäri maailmaa, ja tunnen itteni ihan super onnekkaaks et mul oli mahdollisuus lähtee tänne, ja että mä tartuin siihen.

Eniveis, jatkan blogin kirjottelua, vaikka nyt tää nimi saattaa olla vähän harhaanjohtava, kun en enää Ausseissa oo. Lähen kiertelee ympäri Indonesiaa ja Aasiaa, ensimmäisenä kohteena Bali, jossa Melisa, Janika ja Emilia jo oottaa! Kohta on taas poppoo koolla <3