Port Macquarie oli oikeen söpö paikka; vietettiin siellä 3 päivää, mikä oli kyllä ihan tarpeeks :) Käytiin rannalla, vuokrattiin hostellilta pyörät ja fillarointiin ympäriinsä (samalla sai myös huomata miten rapakunnossa sitä ollaankaan). Päivän aktiviteetteihin sisälty myös Koala hospitalissa käynti, jossa saatiin nähä kuvia ja lukee tarinoita koalista, jotka on sinne sairaalaan joutunu, kuka mistäkin syystä. Jotkut oli joutunu auton alle, jotkut metsä- ja pensaspalojen uhriks... Hirveetä! Nähtiin myös koala, jolta oli amputoitu vasen jalka. Raukka :(
Hostelli, jossa me yövyttiin oli tosi kiva ja kotosa, mut kahen yön jälkeen me jouduttiin check-outtaa kello 9.30 aamulla, koska ei haluttu maksaa yhest vajaast yöst $35. Meijän bussi Port Macquairest lähtis nimittäin seuraavana aamuna kl 5.55. (Eli pitkäl matikal se ois sen ~21h ilman majotusta..) Kelattiin hengailla sit koko loppupäivä ilmaseks hostellilla niin pitkään ku vaan mahollista, ennen ku joku jouduttais menee ulos nukkumaan.
Yllätykseksemme meidän ulosheitto tapahtui oletettua nopeammin.
Check-outattiin respassa olevalle miehelle ja rupateltiin vähän niitä näitä; kerrottiin mm. et meijän bussi lähtee vast viidelt aamulla. Tää mies ihmetteli et miksei otettu yht lisäyötä, ja sanottiin et ei oo varaa ($35 on tosi paljon pyydetty yhestä yöstä). Kaikki oli sit sillä ookoo ja mentiin TV-huoneeseen kattomaan telkkaa ja valmistautuu henkisesti tulevaan yöhön; taivasalla nukkuminen ei nimittäin oo mitään herkkuu.
Puolen tunnin pääst tää jäbä tulee TV-huoneeseen ja kysyy voidaanko tulla tohon respaan vähän juttelemaan. No mikäs siinä, mehän mentiin.
Keskustelu meni kutakuinkin näin;
Mies: "So you're sure you don't want to pay for the room for tonight? Why not?"
Meikä: "Well we don't have that much money left and we leave so early so there's no point..."
Mies: "People who don't have that much money left usually steal the food from the fridge - I don't want to deal with that shit"
Meikä: "We do have our own food so there's no reason for us to steal anything."
Mies: "I want you to leave from the hostel now before you steal something."
Meikä: "Sorry??!"
Mies: "I don't want to deal with that shit. I'm the owner of this hostel and I want you to leave now before you steal food from the fridge."
Meikä: "Well we don't have that much money left and we leave so early so there's no point..."
Mies: "People who don't have that much money left usually steal the food from the fridge - I don't want to deal with that shit"
Meikä: "We do have our own food so there's no reason for us to steal anything."
Mies: "I want you to leave from the hostel now before you steal something."
Meikä: "Sorry??!"
Mies: "I don't want to deal with that shit. I'm the owner of this hostel and I want you to leave now before you steal food from the fridge."
Yks kysymys.. mitä helkkaria?! Vai näytetään me varkailta :D No, ei kai siin sit muutaku rinkat selkää ja menoks. Ja kello oli sen ruhtinaalliset 10.30 am, eli enää vajaa 20h jäljellä siihen, et päästäs bussiin! Elämä rulez. 20 tuntia aikaa, mitähän sitä tekis?
Siispä istuttiin satamassa koko päivä ja bongailtiin pelikaaneja, joit löyty vaikka muille jakaa. Nähtiin myös päivän aikana (mun laskujen mukaan..) 6 delfiiniä, 2 rauskua ja illalla pimeen tullen myös yks saukko!! Niiiin siidee.
 |
| Pelikaani!! Uujee |
 |
| Emilia ja meikä asettumas kodiks |
Ohikävelevät ihmiset luuli et ollaan kodittomii orpoja ja katto meitä säälivin katsein - jotkut jäi myös juttelemaan mukavia hetkeks. Rinkat seläs ei oo kiva liikkuu, joten pidettiin sama spotti aamusta iltaan. Siin se päivä sit vierähtikin.
Illalla otettiin makuupussit esille ja ei muuta ku pää tyynyyn ja unta palloon. Kello 2 yöllä herättiin kuitenkin siihen, et alko sataa. Yritin siinä unentokkurassa käännyttää muitakin et "ei jaksa nyt liikkuu, ei tää sade haittaa, täähän vaan tihkuttaa vähän.." mut Emilian ja Miisan painostuksesta jouduin luovuttaa ja kerää kamat kasaan. Suunnattiin siitä sit kaikki yhes bussipysäkille, joka oli suojas sateelta.
Jatkettiin unii bussipysäkin rautasilla penkeillä, vaan makuupussit lämmikkeenä.
 |
| Valmiina nukkumaan |
Seuraavan kerran herätään kello 5.55 siihen, et bussikuski huutaa meille; "Anyone going to Sydney?!"
Kyllä, olimme nukkuneet pommiin. Luojan kiitos bussikuski oli kiltti ja tajus toimii myös meijän herätyskellona. Hypättiin penkilt ylös ku ninjat, kerättiin kamat kasaan n. 10 sekunnissa, kiitettiin bussikuskia ainakin 6 kertaa ja istahdettiin bussiin, jossa jatkettiin taas unia.
Kyllä, olimme nukkuneet pommiin. Luojan kiitos bussikuski oli kiltti ja tajus toimii myös meijän herätyskellona. Hypättiin penkilt ylös ku ninjat, kerättiin kamat kasaan n. 10 sekunnissa, kiitettiin bussikuskia ainakin 6 kertaa ja istahdettiin bussiin, jossa jatkettiin taas unia.
Kuuden tunnin bussimatkan jälkeen oltiinki perillä siellä, mistä kaikki alkoi... Sydneyssä!
Täällä me nyt sit ollaan, kaikkemme antaneina, väsyneinä ja likasina - mut ennen kaikkee ollaan hengissä, ja monii kokemuksii rikkaampina ;) eli äiti, nou hätä, elossa ollaan!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti