torstai 30. tammikuuta 2014

Kodittomalla karpolla on asiaa

Eli pitkä tekstinpätkä tulossa...
Couchsurffailu jatku David the DJ:n jälkeen uuteen mestaan - täl kertaa muutettiin ihan Surfers Paradisen ydinkeskustaan intialaisen Aksharin luo. Ennen tätä muuttoa päätettiin kuitenkin juhlistaa meijän rahansäästöö (milläs muullakaan tavalla kun..) tuhlaamalla rahaa, ja mentiin italialaiseen ravintolaan syömään. Emilia otti jonku perus Emilia-pizzan 4 eri lihatäytteel, ja mulle koitti taas valinnan vaikeus. En osannu päättää, joten kysyin tarjoilijalt mikä on paras, ja otin sen.

Kreikkalainen lampaanlihapizza tsatzikilla it is then!
Tää tarjoilija kävi sit vähän välii häiriköimäs meijän ruokarauhaa tyhmil kysymyksil (kävi kysyy kolme kertaa "onks hyvää pizzaa?" no on, on!!), alettii jo epäilee et kaikki ei oo nyt iha kohillaa. Ruokailun loputtua se toi meille laskun, ja sen mukana myös yhen ylimääräsen lappusen.

Voi Umberto, Umberto. Kiitti mut ei kiitti
Mahat täynnä jatkettiin matkaa intialaisen luo, ja huomattiin et se asuu tän kyseisen pizzaraflan naapuris. Jes :D 

Mulle ja Empulle on kehittyny täällä Ausseissa ihan loistava unirytmi (nukkumaan viimestään kl 22 ja herätys 8..) sen takii ettei tykätä juoda alkoholii tai käydä baareissa. Tää intialainen yritti kumminki kovasti sekottaa meijän aivotoimintaa, eikä kuulemma saatu mennä nukkumaan ennenku se ite menee. Kysyin et monelt se sit menee yleensä sleep ni "yheltä yöllä..". Vaihettii Emilian kaa ei helvetti - katseita - meille toi aika ei vaan oo fyysisesti mahdollinen. Katottiin telsuu, ja meikäläinen tahtomattaan alotti protestoimisen (eli nukahdin yheltätoista). 

Couchsurfing kirjaimellisesti
Kuten edelläolevasta kuvasti näkee, jouduttiin täl kertaa ihan oikeesti sohvasurffailemaan. Mä sain vielä pienemmän sohvan ku Emilia, ja jouduin sleputtaa koko yön sikiöasennossa. Pakko sanoo et ei ollu mitää herkkuu, mut kylhän tää sen kuuluisan ulkonanukkumisen voittaa :D



Sunnuntaina intialaisel oli ikävä kyllä vapaapäivä, joten jouduttiin hengailemaan sen kaa kaupungilla. Kuulostaa törkeeltä, ku ottaa huomioon et se on ottanu meijät sen luo asumaan, mut ei aina vaan jaksais puhuu sitä englantii ja rupattelee niitä näitä :D 
Eniveis, mentiin kaikki yhes rannalle ja siel oli Australia dayn kunniaks järjestetty rantalentis-kilpailu, jota sit jäätiin kattomaan. Australia day on täällä vähä eri juttu ku Suomessa Suomen itsenäisyyspäivä - näillä tää on virallinen dokauspäivä (huhut kertoo et tällöin on 10-kertaa kovemmat kekkerit ku uutena vuotena). Mulle ja Emilialle tää oli vaan yks päivä muiden joukos (koska ei kiinnosta juoda alkoholia..). 
Tehtiin niinkin mielenkiintosii juttui ku syötiin puuroo, katottiin illalla yks surkee kauhuleffa (ja intialainen syytti mua koko illan huonosta valinnasta...) ja mentiin sleep. Siistiiii


Must on tullu ihan hirvee lukutoukka täällä ahhaha. Käyn kaikkien hostellien kirjastot aina läpi ja täytän mun rinkan eri kirjoilla. Välillä ku rinkka alkaa painaa liikaa ni joudun kuitenki luopuu niistä :D Oon lukenu koko matkan aikana varmaan 20 kirjaa, englannin- ja myös suomenkielisii (oon aina ihan innoissani ku bongaan suomenkielisen kirjan ahaha) En oikeen tiiä mihin suuntaan tää Australia on oikeen muuttanu mut, ku unirytmiki on nykyää ku mummolla ja kaiken kukkuraks viel tää kirja-addiktio. Toivottavasti palaudun taas normaaliks ku pääsen takas Suomen maaperälle :D

Emilia jätti mut tiistaina yksin intialaisen hepun luo, samal ku se ite suuntas Byron bayhyn. Eron hetkellä mun kova kuori mureni ja tirautin pari kyyneltä. Olihan se nyt helvetin outoo yht'äkkii erota Emiliast, ku on ollu sen kaa yhessä oikeestaan ihan koko ajan, 4,5 kuukautta putkeen. Syötiin yhessä kuitenki viimeinen juhla-ateria, eli makaroonii ketsupilla ja jälkkäriks jädee. Nähää kumminki viikon päästä taas, eli hätä ei ole tämännäköinen!!

Mulla oli siis keskiviikkona aamulento Sydneyyn, joka lähti jo kl 6. Säästin 25 dolsuu ku en maksanu siitä, et oisin ottanu matkatavaroita mukaan lennolle. Jätin rinkan mun ruotsalaisen kamun, Andrén hoiviin ja annoin sille luvan lainata mun kledjui rinkasta tarpeen vaatiessa. Ite pakkasin käsimatkatavaroihin kaikki välttämättömät kamat, ja lähin reppu seläs mun ex-hostellille kattomaan telsuu ja kuluttamaan aikaa ennen ku suuntaisin lentokentälle. Joku tyttö alko kattomaan Taru sormusten herrasta ja olin ihan innoissani ainaku tuli joku kontu-kohtaus. "Mä oon ollu tuolla!!!" 

Olin taas koditon, ja telkkarihuone meni kiinni kl 23. Jouduin lähtee ulos, ja tsekkasin monelt menee bussei lentokentälle ja kappas vaan, seuraava bussi lähtee kl 4:10. Ja sit alko vielä satamaan. Ei jumalauta...

Ei naurattanu
Pikaisen 1+1 laskennan jälkeen päätin lähtee bussil lentokentän lähialueelle, Coolangattaan. Peril katoin googlemapsist ohjeet miten pääsen lentokentälle, ja ei siin sit muutaku jalkaa toisen eteen. Parin kilometrin kävelyn jälkeen pääsin ku pääsinki perille, mut tää Gold coastin lentokenttä on niin pieni, et se suljetaan öisin. Mikäs siin sit, meikäläinen kopioi ja nukuin sit lentokentän ulkopuolel samalla tavalla ku tää mun malesialainen naapuri;

Eli istualteen
Kiitos yhteisestä yöstä
Kello 4 aamulla joku lentokentän työntekijä tuli herättämään, et nyt voi tulla sisälle. Kiva juttu :D
Kuitenki, loppu hyvin kaikki hyvin, pääsin perille Sydneyyn ehjin nahoin. Perillä odotti paleface-Anette jättiläisrinkan kera. Iihanaa <3

Suunnistettiin kentältä meijän couchsurfing-paikkaan (kyllä, cs taas) ja eksyttiin. Perus :D Käytiin jonkun hotellin respassa kysymäs, et mis helvetis me oikeen ollaan. Kävi ilmi et oltiin menty 4km ohi... tää on kyllä niin tätä. No, käveltiin sit se 4 km takasin, ja perillä oltiin ihan hiestä märkiä. Nami

Oman kuvansa arvoinen; ruisleipä <3 

She's here!!!
To be continued...

lauantai 25. tammikuuta 2014

Graziee grazie mamma mia

Hello hello!!

Meijän elämä alko pikkuhiljaa noudattaa päiväst toiseen samaa kaavaa (=aamupala, ranta, lounas, tv, shopping, iltapala, nukkumaan), joten asiaan oli pakko saada joku muutos. Eli heitettiin pari couchsurfing-pyyntöö menemään ja saatiin ku saatiinki paikka täällä Gold coastilla, italialais-australialaisen DJn, Davidin luota :)

Eiii paha paikka asuu, vai?!

Oltiin vähän epäileväisii täst koko touhust (italialainen DJ??) mut päätettiin lopult hyppää bussiin ja kattoo mikä peril odottaa. David on ihan supermukava ja (luojan kiitos) täysin australiasoitunut - puhuu täydellist aussienkkuu, ja on muutenki tosi rento ja hauska tyyppi. Sil on tosi iso kämppä tosi mageel resort -alueella ja iiiso maasturiauto (eli jäbä vissii tienaa ihanjees..). Sen luona asuu myös sen kaks italialaist kaverii, jotka ei kyl handlaa enkkuu kauheen hyvin. Ne oli kummiski tosi mukavii heppui - isona plussana se, et ne digas Justin Bieberist. Kerranki joku muu ku minä soitti Biiberii ihan omasta, vapaasta tahdostaan!!

Perus takapiha
Salakuva Davidin kotterost

Tavattiin myös Davidin iskä ja syötiin koko italialaisporukan kaa yhteinen lounas (...yllättäen pastaa...) ja oli muuten ihan sairaan hyvää!! Saatiin myös paistettuu munakoisoo, tomaattisaldee,  makkaraa ja perunoita. Naminam!!

Koko päivä meni oikeestaan kuunnellessa Davidin iskän tarinoita - sil hepul oli paljon asiaa. Nyt tiietäänki mm. syy miks Italian talous on päin pebaa ja et pohjois-Italias syödään kissoja. Kirsikkana kakun pääl saatiin aikamoinen luento koko niiden suvusta ja nyt tiietään muunmuassa mitä Marco-serkku söi aamupalaks (ynnä muuta yhtä tärkeetä). Koko niiden fämili on kotoisin Sisiliasta, ja saatiin kunnon tietopaketti tästä Italian (tai koko maailman?) parhaasta paikasta*. Jos totta puhutaan ni itseasias mua oikeesti alko kiinnostaa Sisilia näin matkakohteena!! (..onks mut näin helppo aivopestä?!)

*=mielipide perustuu D:n isän arviointeihin

No onks vähä hiki?! Pakollinen "kävin lenkillä" -kuva

Niiden perheel on sivubisneksenä granitojen valmistus&myynti kahvilassa, jonne mekin päästiin käymään. Granitat on alunperin Sisialainen keksintö (tietenkin..) ja siitä on sit vedetty kaikkii halpisversioita esim. jäähilejuomat. Saatiin kunnia maistaa tätä suurta Sisilialaista ylpeyttä, ja pakko sanoo et oli kyl kaiken hehkutuksen arvonen!!


Itse kuuluisuus; suklaagranita

Käytiin myös vähän shoppailemassa jo tutuks tulleessa Pacific fair -ostoskeskuksessa. Tajuttiin nimittäin et viimeset viikot Ausseissa alkaa olla jo käsillä!! :D Ihan sairasta, mihin tää aika oikeen valuu?! Ollaanki nyt aika paljon mietitty/alusteltu tulevii reissuja, otettu selvää eri paikoista ja kaupungeista, tsekkailtu lentojen & hotellien hintoja ja kaikkee muuta jännää, mut ei niistä nyt sen enempää.. ;)

Aamupuuro kanelin ja viinirypäleiden kera ♥

Eniveis, seuraava stoppi mulle tulee (jälleen kerran) olemaan niinkin uusi paikka kuin Sydney, sillä mun ihanarakas ystäväiseni Anette saapuu tänne Australian mantereelle nyt tulevana keskiviikkona!! Pitäähän jonkun olla sitä vastassa silloin ja näyttää vähän paikkoja ;)

Ane tulee matkustamaan mun kans koko tän jäljelläolevan loppuajan, kunnes kuolema (eli kotiinpaluulento) meidät erottaa <3 Jeiii Ane, tulejo, tulejo!!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Goldie goldie ♥

Mistähän sitä nyt taas alottas?!

Eli vikat päivät Sydneyssä...
Miisan ja Sarin innoittamina päätettiin lähtee tsekkaamaan milt oopperatalo näyttäs sillalt katottuna (eli tää tarkottaa piiitkää kävelymatkaa). Suurta muutosta en rakennuksessa havainnut toiselta puolen katsottuna, mut semimageen näkönen tönöhän toi on ;)



Sydney from Harbour bridge



Hengailtiin poikien kans vikaa kertaa. Käytiin meijän viimeisellä ehtoollisella jossain raflassa Sydneyn keskustassa, jonka jälkeen etittiin Miisalle synttärilahjaa. Koska Mipe on tunnetusti aikamoinen kenguruidenystävä, päädyttiin pitkän pohdinnan jälkeen ostamaan sille kangaroo jerky. Eli pussillinen kengurun kuivatettuu lihaa. Miisa tykkäs.

Dinnerdate

Kattokaa nyt tota ilosta naamaa!

Synttäreiden johdosta myös meikäläinen joutu alistumaan ja lähtemään ulos. En tykkää käydä ulkona, ja 95% ajasta tyrmään kaikkien ulosmenoehdotukset. Tykkään nukkumisest ja jos pitää valita nukkumisen ja juhlimisen välilt ni ei kyl kauaa tarvi miettii kumman valitsen. Kaikki mun kaverit on varmasti enemmän ku tietosia tästä mun piirteestä :D
Oon myös onnistunu tartuttamaan Emiliaan tän mun ajattelutavan, jes!!!

Mul on ehkä myös jääny traumat mun ensimmäisestä hangover-kokemuksesta Cairnsissa. Se päivä ei ollu niin jees

Takasin aiheeseen; pakotettiin pojat tulemaan meijän kans ulos, vaik Jonatan onki aikamoinen vastustelija (pahempi ku minä!!). Se aina puhuu ettei tykkää eikä haluu eikä kiinnosta juoda.
Parin juomapelikierroksen jälkeen se oli kuitenkin meistä kaikista eniten kännissä, ku meikäläinen ja Emilia liittouduttiin yhteen ja valittiin yhteiseks uhriks Jonatan. Raukka :D hyvä et sen silmät pysy ees auki...

Hyvä et meijänkää silmät pysy auki...
Oltiin menos baariin mut eipäs päästykään sisälle, koska Emilial ja Teisil oli flipflopit. Emilia lähti hostellille vaihtamaan kenkii (ja eksy matkalla...) ja Teis vaihto jonku tuntemattoman kaa kenkii ja pääs siten sisään. Sit ku piti taas vaihtaa kengät takasin ni Teis heitettiin pihalle. Lopult luovutettiin ja lähettiin nöyrinä takas hostellille.

Sariki uhrautu jo lainaamaan omat kenkänsä...

Hyvästeltiin pojat nyt viimestä kertaa ja mentiin nukkumaan - ne pääsee jo lähtemään takas kotiin Tanskaan!!
Oon niin kateellinen!! Mul on ollu hirvee koti-ikävä ja oon onnistunu tartuttamaan sen(kin) mun kanssamatkustajiin.. pahoittelut :D!!

Seuraava päivä vietettiin Hyde parkis eväitä syöden, arskaa ottaen ja korttia pelaten nelistään Sarin, Emilian ja Miisan kaa. Sit koittikin lähdön aika... mun ja Emilian lähdön nimittäin! Lähettiin lentäen takasin Gold coastille -  Surfers paradise here we come!! (Again..)

Emilian vammaiskeksit. Kuka ei kuulu joukkoon?
Tarkkanäköiset saattaa bongata oopperatalon...
Gold coast!♥

Ja täällä me nyt ollaan. Ollaan rentouduttu tääl ihan superhyvin ja meijän to do -listalla on ottaa meijän edesmennyt rusketus takasin.

Teen mom 2! Onks parempaa viihdettä?!

Käytiin kahen dollarin pihveillä! Sunnuntai-tarjous Waxxy's pubissa ;)

On ollu ihan sairaan kivaa olla Empun kaa nyt pitkästä aikaa taas ihan kahestaan! Tää on tätä laatuaikaa perheen kaa ku saa vaan laiskotella rauhassa ja olla menemättä ulos. Meit pyydetään päivittäin jonnekki ulos ja jokaikinen kerta kieltäydytään. Emiliaaki haukuttiin jo partypooperiks :D ahaha!


maanantai 13. tammikuuta 2014

Back in where it all began... SYDNEY!

Hej på dig!!

Ollaa nyt jillailtu Sydneys pari päivää - ja seuraamme on liittynyt myös yksi uusi tulokas, Emilian kaveri Sari. Tulopäivän illalla vietettiin virallista reunionii hostellilla, nimittäin oltiin vihdoinkin piiitkästä aikaa samassa kaupungissa samaan aikaan mun lempparifinskitytsyjen, ihanien Janikan ja Melisan kans!! Jiihaa

Girls girls girls!♥

Sari, Janika ja meiksi!

RUISLEIPÄÄÄ ekaa kertaa 4 kuukauteen!! Kiitos Sari!!

Sää ei oo meitä hirveesti täällä suosinu, mut nyt onneks parin ekan pilvisen päivän jälkeen on arskaki uskaltanu näyttäytyy. Siispä rannallaki ollaan jo ehitty käymää parikin kertaa ylläpitämäs (nyt kylläkin jo entistä) brunaa.

Pakollinen oopperatalo -kuva

Tytöt Coogee biitsil

Tanskalaiset Jonatan ja Teiskin on täällä Sydneyssä viettämäs viimesiä päiviään ennen kotiinlähtöö. Ne lähtee jo parin päivän päästä takasin Tanskaan, joten pitihän meijän neki ennen sitä siis treffata!! Käytiin nelistään kattomas pakollinen 3D-leffa Hobbit 2, joka oli ihan superhyvä, me likes!!

Tyylimoka 1#; Teis piti sukkii varvastossuis, koska "leffateatteris on kylmä".. hyvältä näyttää?!

Tänään Melisa ja Janika tuli hengailemaan meijän hostellille ja pidettiin heti aamusta pikku hiustenvärjäysoperaatio - kohteena Janikan kuontalo. Väri "ash blonde" osottautuki olevan harmaa - tuloksena Janika 50v ;)

Red goes grey

Hostellin aamupala!! Nami

Tytöt M&J lähtee huomenna jatkamaan matkaa Cairnsii, josta oon ihan superkade!! Mun lemppakaupunki Australias tähän mennessä.. Eniveis, vietettiin tyttöjen vika päivä yhessä; käytiin ostaa eväitä kaupasta ja vietettiin picnic niitä syöden Sydneyn keskustas, Hyde parkin puistos. Oli kiva päivä, tyttöjä tulee ihan hirmuikävä!! Mutta hätä ei ole tämännäköinen, kyl me viel treffataan, eri maassa tosin ;)..

Meikä ja Emppu häpihäpi

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

I'm going down, dooown down

Port Macquarie oli oikeen söpö paikka; vietettiin siellä 3 päivää, mikä oli kyllä ihan tarpeeks :) Käytiin rannalla, vuokrattiin hostellilta pyörät ja fillarointiin ympäriinsä (samalla sai myös huomata miten rapakunnossa sitä ollaankaan). Päivän aktiviteetteihin sisälty myös Koala hospitalissa käynti, jossa saatiin nähä kuvia ja lukee tarinoita koalista, jotka on sinne sairaalaan joutunu, kuka mistäkin syystä. Jotkut oli joutunu auton alle, jotkut metsä- ja pensaspalojen uhriks... Hirveetä! Nähtiin myös koala, jolta oli amputoitu vasen jalka. Raukka :(



Hostelli, jossa me yövyttiin oli tosi kiva ja kotosa, mut kahen yön jälkeen me jouduttiin check-outtaa kello 9.30 aamulla, koska ei haluttu maksaa yhest vajaast yöst $35. Meijän bussi Port Macquairest lähtis nimittäin seuraavana aamuna kl 5.55. (Eli pitkäl matikal se ois sen ~21h ilman majotusta..) Kelattiin hengailla sit koko loppupäivä ilmaseks hostellilla niin pitkään ku vaan mahollista, ennen ku joku jouduttais menee ulos nukkumaan.

Yllätykseksemme meidän ulosheitto tapahtui oletettua nopeammin.

Check-outattiin respassa olevalle miehelle ja rupateltiin vähän niitä näitä; kerrottiin mm. et meijän bussi lähtee vast viidelt aamulla. Tää mies ihmetteli et miksei otettu yht lisäyötä, ja sanottiin et ei oo varaa ($35 on tosi paljon pyydetty yhestä yöstä). Kaikki oli sit sillä ookoo ja mentiin TV-huoneeseen kattomaan telkkaa ja valmistautuu henkisesti tulevaan yöhön; taivasalla nukkuminen ei nimittäin oo mitään herkkuu.

Puolen tunnin pääst tää jäbä tulee TV-huoneeseen ja kysyy voidaanko tulla tohon respaan vähän juttelemaan. No mikäs siinä, mehän mentiin. 

Keskustelu meni kutakuinkin näin;
Mies: "So you're sure you don't want to pay for the room for tonight? Why not?"
Meikä: "Well we don't have that much money left and we leave so early so there's no point..."
Mies: "People who don't have that much money left usually steal the food from the fridge - I don't want to deal with that shit"
Meikä: "We do have our own food so there's no reason for us to steal anything."
Mies: "I want you to leave from the hostel now before you steal something."
Meikä: "Sorry??!"
Mies: "I don't want to deal with that shit. I'm the owner of this hostel and I want you to leave now before you steal food from the fridge."

Yks kysymys.. mitä helkkaria?! Vai näytetään me varkailta :D No, ei kai siin sit muutaku rinkat selkää ja menoks. Ja kello oli sen ruhtinaalliset 10.30 am, eli enää vajaa 20h jäljellä siihen, et päästäs bussiin! Elämä rulez. 20 tuntia aikaa, mitähän sitä tekis?

Siispä istuttiin satamassa koko päivä ja bongailtiin pelikaaneja, joit löyty vaikka muille jakaa. Nähtiin myös päivän aikana (mun laskujen mukaan..) 6 delfiiniä, 2 rauskua ja illalla pimeen tullen myös yks saukko!! Niiiin siidee.

Pelikaani!! Uujee

Emilia ja meikä asettumas kodiks

Ohikävelevät ihmiset luuli et ollaan kodittomii orpoja ja katto meitä säälivin katsein - jotkut jäi myös juttelemaan mukavia hetkeks. Rinkat seläs ei oo kiva liikkuu, joten pidettiin sama spotti aamusta iltaan. Siin se päivä sit vierähtikin.

Illalla otettiin makuupussit esille ja ei muuta ku pää tyynyyn ja unta palloon. Kello 2 yöllä herättiin kuitenkin siihen, et alko sataa. Yritin siinä unentokkurassa käännyttää muitakin et "ei jaksa nyt liikkuu, ei tää sade haittaa, täähän vaan tihkuttaa vähän.." mut Emilian ja Miisan painostuksesta jouduin luovuttaa ja kerää kamat kasaan. Suunnattiin siitä sit kaikki yhes bussipysäkille, joka oli suojas sateelta.
Jatkettiin unii bussipysäkin rautasilla penkeillä, vaan makuupussit lämmikkeenä.

Valmiina nukkumaan
Seuraavan kerran herätään kello 5.55 siihen, et bussikuski huutaa meille; "Anyone going to Sydney?!"
Kyllä, olimme nukkuneet pommiin. Luojan kiitos bussikuski oli kiltti ja tajus toimii myös meijän herätyskellona. Hypättiin penkilt ylös ku ninjat, kerättiin kamat kasaan n. 10 sekunnissa, kiitettiin bussikuskia ainakin 6 kertaa ja istahdettiin bussiin, jossa jatkettiin taas unia. 
Kuuden tunnin bussimatkan jälkeen oltiinki perillä siellä, mistä kaikki alkoi... Sydneyssä!

Täällä me nyt sit ollaan, kaikkemme antaneina, väsyneinä ja likasina - mut ennen kaikkee ollaan hengissä, ja monii kokemuksii rikkaampina ;) eli äiti, nou hätä, elossa ollaan!!

tiistai 7. tammikuuta 2014

Matka jatkuuu vaaaan

Matkaa jatkettiin Coolangatasta Byron bayhyn, jonka tutkimiseen saatiin vaan 1 yö aikaa - mistään hostellista Byronis ei nimittäin löytyny tilaa toiseks yöks. Australian asukeil on täl hetkel meneillään kesälomat, joten kaikki paikat on ihan typötäynnä.

Koska aikaa ei siis ollu hukattavana, heitettiin rinkat hostellihuoneeseen heti Byroniin päästyämme ja lähettiin letti viuhaten kohti Byron bayn keskustaa. Sielt jatkettiin päärannan kautta kohti BB:n kaikista tärkeintä nähtävyyttä; Byron bayn majakkaa! Se sattuu olemaan myös koko Australian itäisin piste. Eikä ollenkaan pahan näkönen paikka ;)

On se kaunis!


Seuraava aamupäivä Byronissa vietettiin rannalla arskaa ottaen, jonka jälkeen sit perus ruokaostoksille ja sieltä takas hostellille iltasafkaa tekemään!


Meikäläisest on muuten paljastunu uusii puolii täs parin kuukauden aikana; I can cook!! Jep, vaikkei heti uskois ni must on kehkeytyny oikee loistokokki täällä. (Okei ei nyt ihan kuitenkaan...) Eniveis, voin joskus myöhemmin tehä pikku safkakuvakollaasin mun väsäämistä gourmée-ruoista tänne blogiin, ja samalla avartaa vähän tätä Australian ruokakauppojen hinnastoo, jonka ihmettelyy en pysty vieläkään lopettamaan - edes näiden 4kk jälkeen. On se vaan aivan saakelin kallista!!

Ja sitten takaisin aiheeseen... elikkäs ruokailun jälkeen pelattiin monopolii, jonka Miisa sit loppujen lopuks pitkän taistelun jälkeen voitti. Kaikki muut hostellin asukit meijän ympäril pelas juomapelei (olihan sentään perjantai), ja pari tyyppii tuliki kysyy meilt et mitä ihmet me oikeen tehään. Joku ohikulkija jopa nauro meijän lautapelille - mut me ei lannistuttu vaan pelattiin sitkeesti loppuun asti. Oli nimittäin paljon aikaa tapettavana - koska edessä oli se kaikista kauhein säästökeino.. YÖBUSSI!!
Mietitte ehkä, et millä perustein luokittelen yöbussin säästökeinoks? Vastaus on simppeli;
Eipähän tarvii maksaa majotuksest, ku hyppää bussiin kl 23.55 ja on perillä kohteessa sit seuraavana päivänä aamukuudelta. Olo ei tosin oo tollasen jälkeen enää kovin freshi, mut täälläpäin raha on tärkeempää ku se puhdas olo. Ymmärrät ehkä sitten, kun koet tämän itse.

Jos totta puhutaan, en ees muista milt mun varpaat näyttää puhtaina.

Todisteena uunituore kuva varpaasta. Taustalla Miisa, toiselta nimeltään myös Mipetin, joka on karannu tänne meijän luokse suoraan kiinan metsistä. (Ja sen on näkönenkin)

Nyt taas eksyttiin aiheesta... Aamulla kl 6am tultiin siis perille pieneen kaupunkiin nimeltään Port Macquarie, josta sit tuleekin seuraava postaus! :)